Avaan puhelimeni, etsin liila-keltaisen kamerakuvakkeen ja klikkaan sitä. Pienestä sydämestä ruudun oikeasta alareunasta pompahtaa luku ”1”. Mikä pettymys, latasin puoli tuntia sitten uuden kuvan ja nyt se on saanut yhteensä neljä tykkäystä. Aivan liian vähän. Käyn kuitenkin katsomassa kuka siitä on tykännyt. Päädyn katsomaan heidän profiiliaan, huomaan jonkun kuvan josta pidän ja painan sydäntä.
Tähän kokemukseen voi varmasti moni Instagram-käyttäjä samaistua – pakkomielteistä puhelimen käyttöä ja tyytymättömyyttä omaan online-suosioon. Suomen valokuvataiteen museolla on viime aikoina ollut paljon puhetta Instagramista. Suomessa 62% naisista ja 47% miehistä käyttää tuttavallisemmin kutsuttuna ”Instaa” – siis postaavat, likettävät, jakavat ja katsovat toistensa kuvia ja stooreja. Installa on oma yhteisönsä ja kielensä. Sovellus on suosittu myös kuvien ammattilaisten, kuten valokuvaajien ja valokuvataiteilijoiden parissa. Samalla mikään sovellus ei tunnu jakavan yhtä paljoa mielipiteitä ja herättävän niin suuria tunteita. Olemme siirtyneet aikaan, jolloin poissaolo sosiaalisesta mediasta on jo kannanotto itsessään.
Viime lokakuussa Suomen valokuvataiteen museolla järjestettiin Insta_Suomi-ilta osana Insta_Suomi-tapaustutkimusta. Tapaustutkimuksessa suomalaisten tai Suomessa asuvien Instagram-käyttäjien kuvia dokumentoitiin ja tallennettiin museon kokoelmiin. Yleisön vihjeestä museo löysi Lotta Sulinin, silloin 16-vuotiaan Instagram-aktiivisen valokuvaajan. Lotan valokuvia tallennettiin museon kokoelmiin sekä Lotan debyyttinäyttely Lottaland järjestettiin Suomen valokuvataiteen museon Kuvakulmassa. Ei huonompi aloitus nuoren valokuvaajan uralle! Lotalle Instagramista tuntuu olleen hyötyä, mutta Insta_Suomi-illassa käydyssä keskustelussa aiheeksi nousi myös usein Instagramista koettu ahdistus. Ahdistuksen syitä oli monia: hallitsematon ajankäyttö, tukahduttava kuvatulva ja seuraajien määrän riittämättömyys tai liiallisuus. Instagramia vain harrastustoimintaan käyttävät eivät kokeneet samankaltaisia ahdistuksia kuin valokuvan ammattilaiset. Onko Instagram siis vain soveltumaton ammattilaisten käyttöön?
Osittain omien turhauttavien Instagram-kokemusteni ja osittain Suomen valokuvataiteen museon Collecting Social Photo -hankkeen innoittamana lähdin tutkimaan uransa alkuvaiheilla olevien valokuvataiteilijoiden Instagramin käyttöä. Tein kyselyn neljälle Instagram-aktiiviselle, valokuvan kanssa työskentelevälle taiteilijalle. Selvitin heidän suhdettaan tähän niin kätevään mutta koukuttavaan sovellukseen. Olin kiinnostunut erityisesti siitä, mitä hyötyä Instagramista on, miten eri tavoin sovellusta voi käyttää sekä miten käyttää sitä kokematta sen suurempaa ahdistusta. Kyselyyn osallistuivat neljä Aalto-yliopistossa opiskelevaa maisteriopiskelijaa ja valokuvaajaa, Utu-Tuuli Jussila, Rasmus Mäkelä, Verna Kovanen ja Julius Töyrylä. Käytin myös taustamateriaalina Suomen valokuvataiteen museon tekemää Collecting Social Photo -hankkeeseen liittyvää Utu-Tuuli Jussilan haastattelua.
Mietitään ensin Instagramin hyötyjä ja puhutaan hieman yhdestä monia taiteilijoita karmaisevasta asiasta, rahasta. Internet on pullollaan ohjeita siitä miten taiteilijana voi tienata rahaa Instagramin avulla ja saada uralleen nostetta tuhansilla seuraajilla. Otsikot eivät ole pelkästään clickbaittia, taustalla on tositarinoita luovan alan ammattilaisista, jotka ovat Instagramin avulla onnistuneet nostamaan itsensä pinnalle ja oikeiden ihmisten huomioon. Tarinat tosin tuntuvat olevan enimmäkseen perinteisten medioiden kuvataiteilijoista kuten taidemaalareista ja kaupallisen alan kuvaajista, mutta miten on valokuvateosten myynnin laita?
Suhteellisen uuden ilmiön vuoksi valokuvateokset eivät saavuta taidemarkkinoilla aina samaa arvoa kuin muut teokset, ja myöt tästä johtuen valokuvateoksia ostetaan vähemmän. Voisiko Instagramista olla apua valokuvataiteen markkinahinnan kehityksen aktivoijana ja uudistajana? Voisiko sen kautta syntyä väyliä, jolla valokuvataidetta voisi luontevasti ostaa suoraan taiteilijoilta välikäsien sijaan? Uskon, että tämä sosiaalisen median alusta ei vain anna näkyvyyttä aloitteleville taiteilijoille, vaan tarjoaa kokonaan uuden portaalin päästä käsiksi taiteeseen, kuten Olivia Fleming toteaa Vogue lehden artikkelissa ”Why the World’s Most Talked-About New Art Dealer Is Instagram”. Kyselyyn vastanneista taiteilijoista kolme neljästä oli saanut Instagramin välityksellä teosmyynnin. Vain yksi oli myynyt Instagramin välityksellä useamman teoksen.
Aallon valokuvauksen maisteriopiskelija Utu-Tuuli Jussila kertoo saaneensa muutaman teosmyynnin sovelluksen välityksellä, mutta yhteydenotot ovat muuten vähäisiä. Collecting Social Photo -hankkeen haastattelussa Utu-Tuuli kertoi Instagramissa suosittujen kuvien edustavan tietynlaista estetiikkaa. Suosiota saaneet kuvat ovat yleensä kirkkaan värisiä, valoisia ja minimalistisia. Uskoisin itse, että harva taiteilija haluaa kuitenkaan muokata teostensa sisältöä Instagram-estetiikan mukaiseksi. Jos taiteilijat ryhtyvät muuttamaan teostensa sisältöä myyntivoiton toivossa, on käsillä suurempiakin taiteen eettisiä ongelmia. Jotta omat kuvat saisi kuitenkin useamman ihmisen näkyville, on oman tilin menestyttävä hyvin. Ilmiö on verrannollinen muuhun mediahuomioon, se on itseään ruokkivaa. Tästä on syytä kiittää tai moittia myös Instagramin vastikään päivittynyttä algoritmia.
Instagramin entinen lineaarinen algoritmi on muuttunut käyttäjien aktiivisuutta palkitsevaan algoritmiin. Mitä aktiivisempi sovelluksen parissa on, mitä enemmän ja säännöllisemmin tuottaa sisältöä josta seuraajasi tykkäävät, sitä useampi tulee näkemään postauksen. Algoritmi haluaa tarjota käyttäjille heitä kiinnostavaa sisältöä, jotta jokainen käyttäisi mahdollisimman paljon aikaa sovelluksen parissa ja näkisi mahdollisimman monta feedin sekaan ujutettua mainosta. Tutkiessani Instagram-algoritmin toimintaa havahduin tähän ilmiselvään tosiasiaan, että Instagram on Facebookin omistama, arviolta 100 miljardin arvoinen globaali palvelu. Facebook on ostanut Instagramin vuonna 2012 miljardilla dollarilla, mutta sen arvo itsenäisenä yhtiönä on arviolta satakertainen.
Kuvalähde: Aaron Ward (aaronward.com)
Jokainen käyttäjä omalla toiminnallaan, postaamalla kuvia ja katsomalla mainoksia, tuottaa siis Instagramille ja sen omistamalle Facebook Inc. yhteisöpalvelulle rahaa. En sano, että yhtiön voiton tavoittelussa olisi suoranaisesti mitään pahaa, mutta jos haluaa ymmärtää miten Instagram algoritmi toimii, on hyvä pitää tämä asia mielessä.
Oman tilin näkyvyydelle voi siis tahattomasti tehdä hallaa postaamalla kuvan, joka ei saa paljoa tykkäyksiä tai seuraajat eivät vietä paljoa aikaa sitä katsellessa. Algoritmi tulkitsee, että seuraajat eivät ole kiinnostuneita tilisi sisällöstä, ja näyttää heille vähemmän julkaisujasi. Jos pysyt aktiivisena Instagramissa ja kuvasi menestyvät hyvin, on sovelluksesta myös todennäköisemmin sinulle hyötyä.
Jokainen kyselyyn vastannut kertoi käyttävänsä sovellusta päivittäin. Päivittäistä käyttöä oli Instagram story -toiminto, ja feediin tulevia julkaisuja he tekivät muutaman kerran viikossa. Jos vuosien päivittäinen Instagramin käyttö poikii muutaman teosmyynnin ja yhden näyttelypyynnön, voisi ajatella, ettei ajankäyttö sovelluksen parissa vastaa sen tuomia hyötyjä. Jos haluaa miettiä sovelluksen käyttöä taloudellisesta näkökulmasta, Instagram hyötyy siitä kaikista eniten. On siis pakko olla muitakin syitä käyttää sovellusta kuin toivottu näkyvyys ja teosmyynti.
Kuva: Lotta Sulin, 2017
Kyselyyn osallistuneet:
Utu-Tuuli Jussila @ututuuli, @limb_o_rama
Rasmus Mäkelä @rasmus.m, @ras_makela
Verna Kovanen @vernako
Julius Töyrylä @juliustoyryla
Teksti: Anna Björklund, kuraattoriharjoittelija ja Visual Cultures, Curating and Contemporary Art -maisteriopiskelija, Aalto-yliopisto
Lotta Sulinin näyttely, Lottaland, 13.9.2019 - 5.1.2020, Suomen valokuvataiteen museossa.
Lähteet:
https://sproutsocial.com/insights/instagram-stats/
https://www.vogue.com/article/buying-and-selling-art-on-instagram#
https://www.taloustaito.fi/vapaalla/nain-ostat-valokuvataideteoksen/
https://www.aaronward.com/blog/how-the-instagram-algorithm-works
