Tämä on kolmiosaisen kirjoituksen viimeinen osa, jossa pohdin yhdessä Instagramiin perehtyneiden valokuvataiteilijoiden Utu-Tuuli Jussilan, Rasmus Mäkelän, Verna Kovasen ja Julius Töyrylän kanssa parhaita tapoja käyttää ja suhtautua sovellukseen.
Isossa-Britanniassa toimivat järjestöt The Royal Society of Public Health ja Youth Health Movement julkaisivat yhdessä vuonna 2017 raportin #StatusofMind. Raportti pohjautuu tutkimukseen, jossa selvitettiin sosiaalisen median positiivia ja negatiivisia vaikutuksia nuoriin ja nuoriin aikuisiin. Kaikilla sosiaalisen median alustoilla todetaan joitakin positiivisia vaikutuksia, mutta mielenterveydelle haitallisimpana alustana raportti nimeää Instagramin. Negatiivisia vaikutuksia raportin mukaan ovat sovelluksen laukaisemat mielenterveysongelmat, kuten ahdistuneisuus ja masennus.
Kaikki neljä haastattelemaani valokuvataiteilijaa samaistuvat tuntemukseen Instagramin aiheuttamasta ahdistuksesta. Ahdistuksen syitä oli haastateltavien kesken monia, eivätkä syyt olleet yksiselitteisiä. “Se, että someen suhtaudutaan yleisesti melko kriittisesti, on saanut minut välillä ahdistumaan siitä, että näkeekö joku minut jonain "some-taiteilijana" tai tuoko Instagramin käyttö jonkinlaisen filtterin siihen, kuinka teoksiani katsotaan”, kertoo valokuvaaja Verna Kovanen, “kuitenkin näistä ajatuksista päädyn usein siihen, että asia ei ole mitenkään mustavalkoinen, enkä usko ihmisten lopulta tosissaan ajattelevan niin.”
Rasmus Mäkelä kertoo Instagram-tilin avaamisen aiheuttavan ahdistusta, sillä seuraajia voi olla alussa vaikea saada. Muita ahdistuksen syitä olivat merkityksettömyyden tunne ja sovelluksen koukuttavuus. Aikaisemmat tutkimukset sosiaalisen median käytöstä viittaavat siihen, että sovelluksen aiheuttamat negatiiviset vaikutukset mielenterveydelle kasvavat kahden tunnin päivittäisessä käytössä. #StatusofMind-raportti ehdottaa ratkaisuksi sovelluksiin lisättävää ominaisuutta, joka hälyttäisi liiallisesta käytöstä. Valokuvaaja Utu-Tuuli komppaa Instagramin käytön vähentämistä, “Pidä taukoa! Laita ilmoitukset pois päältä tai poista hetkeksi koko sovellus”.
Voi olla, että Instagramilla on nuoriin, ja miksei vanhempiinkin, negatiivisia vaikutuksia. Sovelluksen käyttö ei kuitenkaan ole laantumassa, päinvastoin. Taiteen on monesti todettu olevan mielenterveyden kannalta hyväksi. Taiteen tekeminen ja kuluttaminen voivat tuottaa mielihyvää ja auttaa käsittelemään vaikeita aiheita. Ehkä se, mitä sosiaalinen media ja varsinkin Instagram tarvitsevat, on lisää taidetta, joka tarttuu alustansa ongelmiin.
Suomen valokuvataiteen museon kokoelmiin kuuluvat Mikko Turusen Instagramista tallennetut kuvat ovat rehellisyydessään sympaattisia. Turunen tekee arkipäivän latteasta tunnelmasta hauskoja huomioita käyttäen itseään mallina. Ristiriitaisesti, ikäviäkin tunteita kuten ahdistusta ilmaisevat kuvat ovat vastalääke pahoinvointia aiheuttavalle hehkutuskuvakulttuurille. Valokuvaaja Julius Töyrylä komppaa tätä, “Ahdistuksen voi ottaa itsereflektiona ja se jos jokin tässä maailmassa on tärkeää. Tästä kaikesta sekamelskasta syntyy myös oivaa taidetta. SE on tärkeintä.”
Kuva: Mikko Turunen (@turrunen)
Kyselyyn osallistuneet:
Utu-Tuuli Jussila @ututuuli, @limb_o_rama
Rasmus Mäkelä @rasmus.m, @ras_makela
Verna Kovanen @vernako
Julius Töyrylä @juliustoyryla
Teksti: Anna Björklund, kuvataiteilija ja Visual Cultures, Curating and Contemporary Art -maisteriopiskelija, Aalto-yliopisto
