Nyt ihastellaan 1800-luvun lopun maisemia Karjalasta Washington D.C:ssä, kun suomalaisen maisemavalokuvauksen uranuurtaja I.K.Inhan (1865-1930) kaksi valokuvateosta on mukana pohjoismaista taidetta 200 vuoden ajalta esittelevässä näyttelyssä. Nordic Impressions avautui yleisölle The Phillips Collections -museossa sunnuntaina 13.10.2019. Esillä on teoksia 53 taiteilijalta vuodesta 1821 aina tähän päivään asti.
Näyttelyn kuraattori Klaus Ottmann vieraili Pohjoismaissa kesällä 2015 ja tutustui Suomen valokuvataiteen museossa I.K.Inhan tuotantoon. Ottmann halusi Inhan teokset mukaan näyttelyyn, sillä ne olivat merkittävä osa kansallistunteen vahvistumista ja samalla prosessia kohti Suomen itsenäistymistä. ”Valitsin näyttelyyn Inhalta nämä teokset, sillä pidin siitä, miten ne kuvasivat luontoa hyvin tyynellä tavalla. Niistä tulivat myös mieleeni varhaiset amerikkalaiset kuvaajat, kuten John Moran ja Bierstadin veljekset (The Bierstad Brothers), jotka tutkivat kamerallaan Pohjois-Amerikan länttä", kuvailee Ottmann sähköpostitse.
I.K.Inha oli intohimoinen pyöräilijä, levoton romantikko ja monilahjakkuus. Leipänsä hän ansaitsi muun muassa toimittajan työllä. Inha etsi kuvauskohteekseen suomalaisia luontonäkymiä, sekä samalla sisäistä rauhaa luonnon ääreltä. Ulkoilmakuvausta helpottanut kuivalevytekniikka oli levinnyt Suomeen 1880-luvulta alkaen ja se lyhensi pitkiä valotusaikoja ja mahdollisti kuvauksen luonnossa ja veden äärellä. Kati Lintonen kuvaa Hymyilevät rannat -kirjassa, miten "veden elementti eri muodoissaan on Inhan tuotannossa, niin kuvissa kuin teksteissäkin, usein toistuva teema". Inha teki kaksi kuvausmatkaa Karjalaan, Laatokan pohjoisrannalle, mutta se ovatko hänen taltiointinsa Sortavalasta vuodelta 1894 vai 1985, ei ole tiedossa.
Mitä sitten pitää ottaa huomioon, kun näinkin iäkkäät teokset museon kokoelmista lähtevät valtameren ylittävälle näyttelymatkalle? Valokuvataiteen museon konservaattori Laura Sallaksen mukaan matkustusluvan saavat vain tarpeeksi hyväkuntoiset teokset. Etukäteen tehdään selvitys näyttelytilan olosuhteista sekä teosturvallisuudesta, kuten vartioinnista ja paloturvallisuudesta. Lainansaajan on taattava sopiva valaistus, lämpötila, ilmankosteus ja ilmanpuhtaus. Lisäksi selvitetään ketkä ja minkälaisella koulutuksella olevat henkilöt saavat teoksia käsitellä. Yhdysvaltoihin matkanneet Inhan teokset ovat valoherkkiä albumiinivedoksia. Vedokset pohjustettiin ja kehystettiin matkaa varten. Matkalla teosta rasittavat liikkumisen aiheuttamat rätinät ja kolinat sekä vaihtuvat olosuhteet. Teoslainoille vaaditaan aina taidekuljetus. ”Amerikan kuljetuksiin vaaditaan myös laatikko, joka on säteilytetty tuhohyönteisten varalta”, lisää Sallas.
Vuonna 1887 kuvaaja otti käyttöön nimen Into Kondrad Inha. Isosisar Inha Lucina kuoli viisivuotiaana vuonna 1869 Inhan ollessa kolmen vanha. Kuva: Daniel Nyblin, I.K. Inha, 1887, D2015:81/75. Suomen valokuvataiteen museo.
Yhdysvaltoihin ”inhat” matkustivat yhdessä Helene Schjerfbeckin ja Akseli Gallen-Kallelan teosten kanssa, Kansallisgallerian kuriirin valvovan silmän alla. Gallen-Kallela oli Inhan ystävä ja samaa kansallistaiteilijoiden ikäpolvea. Valokuvataiteen museon johtajan Elina Heikan mukaan heidän kansallismaisemansa on tästä huolimatta harvoin nähty samassa näyttelyssä.
Nordic Impressions -näyttely on auki The Phillips Collection -museossa Washington D.C:ssä aina 13.10. asti. Lisää näyttelystä tästä linkistä.
Teksti: Reetta Haarajoki, näyttelyamanuenssi
Lähteet:
Veikko Neuvonen, Tuomo-Juhani Vuorenmaa (toim.): Toiveiden mailla, Maahenki 2016
Kati Lintonen: Hymyilevät rannat - I.K.Inhan (1865-1930)luonnon hurmaus ja melankolia, Maahenki, 2006.
I.K. Inha, Unelma maisemasta. Essee Taneli Eskola. Helsinki: Musta Taide 2006.
Lisää aiheesta:
I.K.Inhasta Suomen valokuvataiteen museon sivuilta tästä linkistä
