Joulukortteja kaupungista

Miltä näyttää suomalainen joulu? Sata vuotta vanhalta kiiltokuvalta, jos suomalaisissa kaupoissa tänä jouluna myynnissä olleita joulukortteja on uskominen.

Kauppojen kortteja koristavat tutut aiheet: lumen peittämät pellot ja ladot, havumetsässä kulkevat tontut ja ketut, pihapuuhun ripustetut lyhteet ja lyhdyt; seimiasetelma, eläimet tallissa, joulupulla, joulukuusi, enkeli taivaan. Poikkeuksena muutama kaupunkikuva, jossa luminietokset peittävät historiallisten rakennusten reunustamaa joulukatua – yhtä lailla mennyttä maailmaa sekin.

Selvää on, että suomalaisia joulukortteja dominoi edelleen maaseutu, mutta yhtä selvältä näyttää, että suurimmalle osalle suomalaista lumiset peltomaisemat eivät ole joulun todellisuutta.

YK:n mukaan noin 85 % suomalaista asuu kaupungeissa tai kaupunkiseuduilla. Suurin osa suomalaisista (eri kyselyjen mukaan 60-75%) viettää joulua kotonaan. Väistämättä siis ehdoton enemmistö meistä viettää joulua kerrostalojen, ei metsän, siimeksessä. Kun vielä suurin osa kaupunkiseuduista sijaitsee eteläisessä Suomessa, jossa Ilmatieteen laitoksen tilaston mukaan noin joka kolmas joulu on lumeton, ovat tonttujen ja enkelien lisäksi kaikki muutkin korttiaiheet enemmän uskon ja toivon kuin arkitodellisuuden piiristä. Kortinkustantajat näyttävät epäilevän, että lähetämme joulutoivotuksemme mieluimmin fantasiakuvilla koristettuna.

Millaisia voisivat olla todenmukaisemmat suomalaiset joulukortit? Merja Salon, Johnny Korkmanin ja Seppo Saveksen kuvat joulukuisesta Helsingistä tuntuvat ensi näkemältä tarjoavan realistisempia näkymiä. Tarkempi tarkastelu saa kuitenkin epäilemään, että näissäkin kuvissa on läsnä jotain ihmettä tai kummaa. Ehkä kaupunkijoulussakin on tilaa mielikuvitukselle.
 


Merja Salo, 1990-luku, Helsinki. Hopeagelatiinivedos. Suomen valokuvataiteen museo D2009:7/474

Merja Salo on kuvannut töölöläisellä parvekkeella seisovan tutunoloisen, mutta samaan aikaan hieman levottomuutta herättävän, salaperäisen hahmon. Joulukuusi siinä odottaa pääsyä kuusenjalkaan, eikö? Eihän muita jouluvieraita säilytetä muovikääreessä parvekkeella, eihän?

 


Johnny Korkman, 1990. Kukontori, Helsinki. Hopeagelatiinivedos. Suomen valokuvataiteen museo D2009:7/215

Johnny Korkmanin kuvassa on joulua kaupan. Kauppakeskuksen takapihan aukiolla on kuitenkin käsillä ostoshuuman suvantohetki – vain yksi asiakas tutkailee joulukoriste- ja makeisvalikoimaa. Missä kaikki ovat? Onko joulu mennyt pois muodista vai kaikilla, kerrankin, joulun alla parempaa tekemistä kuin ostostelu?

 


Seppo Saves: sisäpiha Helsingissä, n. 1970-luku. D1998:39/1

Seppo Saveksen kohdalla ei ole epäselvyyttä: hän on totisesti vanginnut kuvaansa kaupunkilaisen joulun ihmeen. Sisäpihan asfaltti, autot ja valaistu kuusi ovat saaneet hetkeksi lumipeitteen. Musta maisema on valkaistu, ja pihan kulkijoiden reitit piirtyvät näkyviin. Kuka täällä on kulkenut ja millä asioilla, tältäkö ne tonttujen polut näyttävät?

 

Anni Wallenius, kokoelmaintendentti, joulukuu 2019

 

Lähteet:

MTV3:n kaksi kyselyä: Näin suomalaiset viettävät joulua 1 Näin suomalaiset viettävät joulua 2

YK:n tilastot maiden kaupungistumisasteesta

Ilmatieteen laitoksen katsaus joulunajan säähän Suomessa

 

Kokoelmanosto
Ankeasta säästä on vaikea iloita, mutta valokuvauksen harrastajat voivat lohduttautua valokuvataiteilija Pentti Sammallahden sanoilla: ”Mitä huonompi sää, sen parempi kuva.”
Kokoelmanosto
Katumaiseman pehmentää valkoinen vaippa ja äänetkin ovat vaimentuneet.
Kokoelmanosto
Seppo Saves tunnettiin kärkkäänä kuvajournalismin ihanteiden puolestapuhujana sekä lehtikuvan puolustajana.
Kokoelmanosto
”Kymmeniä tuhansia kilometrejä matkustettuaan he huomasivat viidakon kadonneen” Näin alkaa Merja Salon valokuvakirja Musta kasvisto
Kokoelmanosto
Valokuvaaja Matti Saanio tunnetaan arktisen alueen elämän ja luonnon kuvaajana.
Osoite
Kämp Galleria
Mikonkatu 1, 00100 Helsinki
Katso kartalla Kämp Galleria
Aukioloajat
ma–pe 11–20, la–su 11–18
Liput
16/6/0 €
Museokortti
Alle 18-vuotiaille vapaa pääsy
Osoite
Kaapelitehdas
Kaapeliaukio 3, 00180 Helsinki
Katso kartalla Kaapelitehdas
Aukioloajat
ti–pe 11–19, la–su 11–18
Liput
16/6/0 €
Museokortti
Alle 18-vuotiaille vapaa pääsy