Kesällä 2021 Suomen valokuvataiteen museon K1-näyttelytilan kesänäyttely esitteli sittemmin elokuvaohjaajana maailmanmaineeseen kohonneen Stanley Kubrickin varhaistuotantoa lehtikuvaajana 1940-luvun lopussa. Vuosikymmen myöhemmin Risto Jarva (1934–1977), sittemmin arvostettu suomalainen elokuvantekijä, aloitti myös taiteellisen työskentelynsä valokuvan parissa. Ennen elokuvaohjaajan uraansa Jarva ehti olla lupaava valokuvaaja ja ärhäkkä valokuvakeskustelija, vaikka tulikin, Kubrickin tavoin, suurelle yleisölle tutuksi elokuvaurastaan.
Suomen valokuvataiteen museon kokoelmissa on kolme Risto Jarvan värikuvaa. Kuvat ovat tyyliteltyjä, jopa abstraktiutta lähenteleviä. Ne eivät kovin helposti kiinnity mihinkään paikkaan ja vielä vähemmän aikaan - kuvausvuotta 1959 niistä olisi mahdotonta päätellä. Risto Jarvan elokuva- ja valokuvatuotantoa kiitetään usein myötäelävästä ja lämpimästä ihmiskuvauksesta. Nämä kuvat puolestaan ovat korostetun autioita, niistä huokuu kuuman ilman täyttämä seisahtunut tyhjyys. Kuvat ovat yhtä aikaa hot ja cool – viileän tyylikkäitä ja hehkuvan polttavia. 1950-luvulla tällaisia taiteellisesti kunnianhimoisia värikokeiluja teki Suomessa vain harvalukuinen joukko, ja Risto Jarva voidaankin lukea suomalaisen luovan värikuvauksen harvalukuisiin pioneereihin yhdessä muun muassa Hilja ja Eero Raviniemen sekä Otso Pietisen kanssa.
Kuva: Risto Jarva, 1959 / Suomen valokuvataiteen museon kokoelma, D1986:42/2
Risto Jarvan valokuvatuotantoa on esitelty postuumisti kolmessa yksityisnäyttelyssä. Viimeisimmän kuraattorina vuonna 2005 toiminut valokuvaaja Jussi Aalto taustoittaa Jarvan valokuvaajanpolkua Kamera-lehden artikkelissaan. Jarvan valokuvaharrastus alkoi jo poikana, ja seurakunnan valokuvauskerho toi lisää intoa ja oppia. Kemianopinnot teknillisessä korkeakoulussa veivät Jarvan keskeiseen rooliin teekkarien vilkkaassa kulttuuritoiminnassa. Kesälomien seikkailumatkat Euroopassa avasivat uusia näkökulmia. Stanley Kubrick kehitti omaa ilmaisuaan ja tienasi elantonsa Look-lehden reportaasikuvaajana 1940-luvun lopun New Yorkissa. Myös Jarvan kuvallinen ajattelu kehittyi opiskeluaikana lehti-, tapahtuma-, ja muotokuvaajana.
Kuva: Risto Jarva, 1959 / Suomen valokuvataiteen museon kokoelma, D1986:42/3
Valokuvaajana ja kulttuurivaikuttajana Risto Jarva kiinnittyy kansainväliseen modernismiin. Kamera-lehden kirjoituksessaan vuonna 1957 hän kannustaa suomalaista valokuvaajakenttää kriittiseen kansainvälisyyteen. Suomalaisen valokuvan konservatiivisuus ja takertuminen vanhoihin ilmaisutapoihin tuskastutti nuorta Jarvaa. Teekkari-lehdessä julkaistuissa Jarvan kuvareportaaseissa kohtaavat puhdaslinjainen, lähes abstrakti pelkistys ja kiinnostus ihmisiin ja heidän arkeensa. Hän kuvaa muun muassa Istanbulin suuren basaarin ihmisiä, kreikkalaista maaseutua ja espanjalaisen Santa Polan kylän kalastajien työtä. Nämä kolme värikuvaa lienee kuvattu Etelä-Euroopan maisemissa 1958 tai 1959 Teekkari-lehdessä ilmestyneiden Vanhaa maata tai Verkko -kuvareportaasien teon yhteydessä (Teekkari 1/1958 & 4/1959).
Jarvan noin 500 negatiivin kokoelma on tallennettu Kansalliseen audiovisuaaliseen instituuttiin, jossa sijaitsevat myös näiden kolmen kuvan originaalidiapositiivit. Alkuperäisiä Jarvan itse valmistamia vedoksia ei ole säilynyt, mutta näyttelykäyttöön vedoksia on tehnyt 1981 valokuvaaja Markus Leppo ja 2000-luvulla valokuvaaja Jussi Aalto. Suomen valokuvataiteen museon kokoelmiin nämä kolme värikääntövedosta hankittiin 1986, Taidehallissa toteutetun suomalaisen valokuvan suurnäyttelyn ’Minne’ yhteydessä.
Teksti: Anni Wallenius, kokoelmaintendentti, 2021
Lähteet
Sakari Toiviainen: Risto Jarva valokuvaajana -esite. Risto Jarva -seura & Suomen elokuva-arkisto.
Anu Uimonen: Risto Jarva ohjasi myös valokuvia. Helsingin Sanomat 27.1.2005.
Risto Jarvan kirjoitus Näkemyksen rajoittuneisuutta Kamera-lehden 6/1957 Kirjeitä toimitukselle -palstalla.
Jussi Aallon artikkeli Risto Jarvasta valokuvaajana on luettavissa Risto Jarva -seuran verkkosivuilla: http://www.ristojarvaseura.fi/juttu-kamera-lehdessa/
