Jorma Puranen on johdonmukaisesti käsitellyt tuotannossaan pohjoisen maiseman, kulttuurin ja historian kysymyksiä. Imaginary Homecoming ja Curiosus Naturae Spectator -sarjat viittaavat molemmat kolonialismiin, länsimaisen tieteen nimissä harjoitettuun valloituspolitiikkaan ja kulttuuurien väliseen yhteentörmäykseen. Huolimatta aiheen maantieteellisestä rajauksesta ovat Purasen teokset puhutelleet laajemminkin. Tästä osoituksena ovat hänen lukuisat näyttelynsä eri puolilla maailmaa.
Jorma Puranen rakentaa joka kerta maiseman uudelleen. Imaginary Homecoming-sarjassa hän asetti antropologisesta arkistosta löytämiensä saamelaisten kuvat takaisin kotimaisemaan. Curiosus Naturae Spectator-teoksissa Puranen lavasti maiseman teatraalisin silkkikankain, joiden latinankieliset tekstit olivat peräisin tutkimusmatkailijoiden julkaisuista. Ja Language is a Foreign Country-teoksissa maisemassa liehuvat eri kielisiä sanoja sisältävät liput.
Purasen tuotantoa tarkastellessa tulee mieleen käsitys maisemasta kulttuurisesti koodattuna. Maisema ja sen vastaanotto/katsominen ei koskaan ole tyhjä kulttuurisista merkeistä. Maisema on pikemminkin kieltä, jota kulttuuri määrittää. Language is a Foreign Country -teoksissa kielen perinteinen merkitys kuitenkin hämärtyy: emme välttämättä ymmärrä sanojen merkityksiä. Sanat/kielet/liput onkin ensisijaisesti nähtävä viitteinä kuulumisesta paikkaan, historiaan ja kulttuuriin.
Jorma Purasen teosten esittämä tila/maisema on historiallisten viittausten ja nykyajan paineiden risteyksessä oleva pohjoinen maisema. Yhdessä Purasen valokuvassa on tamilinkielisiä lippuja arktisessa maisemassa (Pohjois-Norjan Båtsfjordin ja Vardon kunnissa elää huomattavan suuri tamiliyhteisö). Ihmisten vaellus, kielten, merkkien ja symbolien kierto ovat kaikki vaikuttaneet siihen, miten me ymmärrämme paikan ja tilan. Ikiaikainen saamelaisten kielen ja kulttuurin läsnäolon muovaama pohjoinen maisema on saanut uudet naapurit, joille sama maisema onkin vieras paikka.
Jorma Purasen näyttelyyn liittyy samanniminen julkaisu. Julkaisun esseen on kirjoittanut Nikos Papastergiadis.
Näyttelyarkkitehtina on toiminut Esa Vesmanen.
Suomen valokuvataiteen museo
1. kerros
Kaapelitehdas, Kaapeliaukio 3, Helsinki