Lapsi reagoi sekä katsojan että ympärillä olevien ihmisten läsnäoloon. Kun teoksen vuorovaikutteinen järjestelmä havaitsee liikettä ja hälyä, lapsi tulee levottomaksi ja alkaa itkeä. Liinaa pitelevä katsoja voi rauhoitella lasta ja keinuttaa tämän uneen.
Mother, Child -teosta on mahdollista ajatella suhteessa taidehistorian lukuisiin muihin äiti–lapsi -kuviin, mutta tässä äitiä ja lasta ei katsota ulkopuolelta vaan juuri äidin näkökulmasta. Kuva tulee esiin vasta, kun katsoja istuu paikalleen sen osaksi.
”Teoksen tapahtuminen edellyttää katsojan sitoutumista kannattelemaan kuvaa, joka on aineeton ja vailla painoa ja joka kuitenkin tuntuu tulevan liian lähelle. Oman tulkintani mukaan teoksen liinakangas, jota katsoja käyttää kuvan kannatteluun, toimii samanaikaisesti teknisenä ja psyykkisenä projektiopintana.”
Heidi Tikan taiteellisessa tuotannossa Mother, Child on osa pitkää jatkumoa, jossa Tikka on tutkinut kuvan esittämisen teknisiä rakenteita ja etsinyt erilaisia tapoja purkaa ja haastaa kuvaa representaationa. Teos valmistui vuonna 2000, ja se on kiertänyt Yhdysvalloissa, Kanadassa ja Euroopassa. Se on nyt ensi kertaa esillä Suomessa.
Suomen valokuvataiteen museo
Projekti-tila
Kaapelitehdas, Tallberginkatu 1 G, 00180 Helsinki
