Surrealismia ja silmänlumetta

Kortit ovat surrealististen fantasioiden, salaperäisten unelmien, roolileikkien, näyttävien diivojen ja ironian temmellyskenttää. Niiden kautta katsojalle avautuu kiehtova näkymä 1900-luvun alun teollisen valokuvan unohdettuun kultakauteen ja modernin valokuvataiteen varhaishistoriaan.

1890-luvun lopulla Eurooppaan syntyi joukko tehtaita, jotka loivat uutta taidemuotoa. Valokuvia ei painettu kortteihin, kuten nykyään tehdään, vaan valokuvakortteja tuotettiin aitoina valokuvina, mekanisoitua valotus- ja kehitysprosessia hyödyntäen. Tästä niin kutsutusta kilometrivalokuvasta kehkeytyi mittava teollisuudenhaara, jonka tuotteet levisivät Etelä-Amerikkaa ja Australiaa myöten. Ilmiö kesti vain kaksikymmentä vuotta, mutta ehti tuottaa miljoonittain valokuvia. Tänä päivänä nämä kortit ovat himoittuja keräilykohteita.

Lumoavissa valokuvakorteissa kiehtovat nykyaikana erityisesti niissä käytetyt valokuvamontaasitekniikat. Kuvarinnastukset, kuvan ja piirroksen yhdistäminen sekä päällekkäisvalotus olivat teollisen valokuvan keinoja sata vuotta ennen fotoshoppia. Koska teollista värivalokuvaa ei oltu vielä kehitetty, kortit väritettiin käsin. Käsityö tekee massatuotetuista kuvista yksilöitä. Synteettinen värimaailma syventää kuvien mystistä tuntua.

Valokuvakorttien kultakautta siivitti 1900-luvun alussa kehkeytynyt urbaani populaarikulttuuri. Orastava elokuvataide, moderni rantaelämä, erotiikka sekä sirkuksen ja varieteen näytökset inspiroivat korttien kuvastoa. Tekniset uudistukset, kuten lentokone, kiihottivat mielikuvitusta.

Postikorttien kultakausi alkoi hiipua ensimmäisen maailmansodan myötä. Innovaatiot jäivät kuitenkin kytemään. Sellaiset modernin taiteen oivallukset kuin synteettinen kubismi tai kollaasi pohjautuivat ilmaisukeinoihin, joita korteissa käytettiin jo 1900-luvun vaihteessa.

1920–30-luvuilla joukko avantgardetaiteilijoita ja -runoilijoita ryhtyi ammentamaan aiheita unista, fantasiasta ja alitajunnan syövereistä. Syntyi taidesuuntaus, joka tunnetaan surrealismina. Näyttelyssä esiteltävät valokuvakortit olivat ”surrealistisia” jo ennen kuin koko sana keksittiin!

Kuvataiteilija Jouko Korkeasaari on toteuttanut näyttelyyn installaatioteoksen Kumpi ja Kampi.

Näyttelyn on kuratoinut taiteen tutkija, dosentti Harri Kalha. Näyttelyyn liittyy Kalhan kirjoittama kirja Ihme ja kumma. Surrealismia ja silmänlumetta 1900-luvun alun postikorttitaiteessa (WSOY 2012).

Surrealismia ja silmänlumetta on osa Helsingin juhlaviikkojen ohjelmaa.