Kummalliset, levottomuutta herättävät esineet tungeksivat Tuomo-Juhani Vuorenmaan työpöydällä. Ne veivät hänen tilansa ja huomionsa. Ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin kuvata ne.
”Samalla kun työntää kuvatut esineet pois työpöydältä, voi tuntea tyhjentävänsä oman sisäisen työtilansa irrallisista ajatuksista. Niin kuin tietokoneen muistista vapautetaan tilaa käskyllä ”delete”, esineiden kuviksi muuttaminen vapauttaa tilaa uuden tekemiselle. (---) Valokuvalla on erityinen ominaisuus nostaa esiin muistin kuvia, tuottaa mielikuvaketjuja.” (Tuomo-Juhani Vuorenmaa, 1998)
Tuomo-Juhani Vuorenmaa: sarjasta Delete, 1989–1998. Pigmenttimustevedos (mustesuihkutuloste). Hannula & Hinkka -kokoelma, Suomen valokuvataiteen museo.
’Delete’ on satoja vuosia vanha sana, joka merkitsee poistamista, pois pyyhkimistä. Nyt siitä on tullut tietokoneen välttämättömimmän näppäimen nimi. Valokuvaajakin on riippuvainen siitä – muuten tärkeimmät kuvat hukkuisivat satojentuhansien muiden joukkoon, ja kameran tai tietokoneen muistiin ei mahtuisi uusia kuvia.
Vuorenmaan Delete-kuvat eivät ole syntyneet digitaalisina eikä niitä voi deletoida näppäimellä. Ne on kuvattu vanhalla puisella matkakameralla paperinegatiiville. Jo kuvatessaan taiteilija on pelkistänyt ja keskittynyt, valinnut yhden esineen tai esineen osan, rajannut ulos kaiken muun tutkiakseen muodostuvan kuvan sävyjä ja terävyyttä. Kuvat jäljittelevät ihmissilmän tapaa tarkentaa yhteen pisteeseen kerrallaan. Täydellä aukolla kuvien syväterävyysalue on saatu mahdollisimman pieneksi. Leikkivä ja kokeileva tutkimus on jatkunut pimiössä tai (digitoinnin jälkeen) tulostimen ääressä, jossa samoista ilmiöistä avautuu uusia asteikkoja.
Hannula & Hinkka -kokoelman näyttelyssä Vuorenmaa esiintyi sekä valokuvataiteilijana että vanhojen, arkistoista löytyneiden negatiivien henkiin herättäjänä. Läheinen kontakti historiallisten kuvien kanssa on tehnyt Vuorenmaan omista valokuvista niiden lähisukulaisia. Suolapaperivedosten mestari voi melkein matkustaa ajassa.
Johan Conrad Lihr: Kirjailijat J. L. Runeberg ja Z. Topelius, Helsinki, 1863. Kuvaaja on täydentänyt Topeliuksen olkapäätä ja lantiota negatiivin emulsioon raapeveitsellä raaputtamalla. Alkuperäisnegatiivi: Svenska Litteratursällskapet. Uusi suolapaperivedos 1991 (Tuomo-Juhani Vuorenmaa). Hannula & Hinkka -kokoelma, Suomen valokuvataiteen museo.
Sofia Lahti, amanuenssi, 2013
Lähteet:
Tuomo-Juhani Vuorenmaan Delete, työpöytäkuvia -näyttelyn tiedote, VB-valokuvakeskus 1998
Suomen valokuvataiteen museon teostietolomake, 2012
