Suomen valokuvataiteen museon kokoelmissa on yli 2 miljoonaa valokuvaa. Valokuvia tuotetaan ja käytetään lukemattomin eri tavoin. Museon kokoelma kuvastaa tätä moninaisuutta. Kokoelmissa on noin 10 000 valokuvataideteosta. Taiteen lisäksi edustettuna ovat valokuvan monet muut käyttökulttuurit. Kokoelmissa on muun muassa lehtikuvia, mainoskuvia, muotikuvia, dokumenttikuvia, muotokuvia, albumikuvia, arkkitehtuurikuvia, maisemakuvia ja luontokuvia. Kokoelmat painottuvat suomalaiseen 1900-luvun valokuvaukseen ja muodostuvat sekä valokuvaajien valikoiduista teoksista että laajoista valokuva-arkistoista. Museon esinekokoelmassa on tuhansia valokuvaukseen liittyviä esineitä. Lisäksi museolla on paperiarkisto ja valokuvakirjasto.
Valokuvakokoelma
Suomen valokuvataiteen museon kokoelmissa on yli 2 miljoonaa valokuvaa. Valokuvia tuotetaan ja käytetään lukemattomin eri tavoin. Museon valokuvakokoelma kuvastaa tätä moninaisuutta. Taiteen lisäksi edustettuna ovat valokuvan monet muut käyttökulttuurit. Kokoelmissa on muun muassa lehtikuvia, mainoskuvia, muotikuvia, dokumenttikuvia, muotokuvia, albumikuvia, arkkitehtuurikuvia, maisemakuvia ja luontokuvia.
Kulttuurihistoriallinen valokuva kokoelmissa
Museon valokuvakokoelmasta suurimman osan muodostavat erilaisia valokuvan käyttötapoja edustavat aineistot. Kokoelman vanhimmat valokuvat ovat uniikkeja daguerreotyyppejä. Kokoelman painopiste on kuitenkin 1900-luvun suomalaisessa valokuvauksessa. Kokoelmaan kuuluu niin yksittäisiä kuvia kuin suurempia aineistokokonaisuuksia. Määrällisesti suurin osa kokoelman kuvista on alkuperäisnegatiiveja.
Valokuvataide kokoelmissa
Suomalainen valokuvataidekokoelma sisältää teoksia sadoilta kuvaajilta, näyttely- ja julkaisukäytössä olleita kuvia on yhteensä n. 10.000. Kokoelman suomalaisia taiteilijoita ovat esimerkiksi Caj Bremer, Stefan Bremer, Elina Brotherus, Heinrich Iffland, Jan Kaila, Kalle Kultala, Jouko Lehtola, Tuija Lindström, Arno Rafael Minkkinen, Aarne Pietinen, Otso Pietinen, Jorma Puranen, Hannele Rantala, Matti Saanio, Vilho Setälä ja Pekka Turunen. Museon teoskokoelma karttuu hankinnoilla maltillisesti vuosittain.
Suomen valokuvataiteen museo aloitti vuonna 2015 yhteistyön Osuuskunta Tradekan kanssa kotimaisen valokuvataiteen tukemiseksi. Tradekan säätiön ja Valokuvataiteen museon solmiman yhteistyösopimuksen mukaan museo hankkii Tradekan rahoituksella kokoelmiinsa nuorten tai nousevien suomalaisten valokuvataiteilijoiden töitä. Hankitut valokuvat tulevat osaksi museoon perustettua Tradeka-kokoelmaa. Tradeka ja Suomen valokuvataiteen museo ovat sopineet kolmivuotisesta yhteistyöstä ja Tradeka on myöntänyt hankkeeseen 30 000 euron suuruisen määrärahan. Vastuu Tradekan kokoelman kerryttämisestä on museolla, joka myös vastaa kokoelmaan hankittujen teosten esille saattamisesta.
Ulkomainen aineisto valokuvakokoelmassa
Museon tallennustoiminnassa keskitytään pääosin suomalaisten ja Suomessa toimineiden valokuvaajien tuotantoon. Museon ulkomainen valokuvakokoelma sisältää noin 300 teosta 120 kuvaajalta. Kokoelman ulkomaisia taiteilijoita ovat esimerkiksi Manuel Alvarez Bravo, Meksiko; Robert Capa, USA; Lucien Clerque, Ranska; Imogen Cunningham, USA; Bruce Davidson, USA; Walker Evans, USA; Franco Fontana, Italia; Eadweard Muybridge, USA; Jan Saudek, Tsekki, sekä Edward Weston, USA.
Valokuvausesineiden kokoelma sisältää n. 5000 esinettä. Näistä valtaosa on harrastajakäytössä olleita kameroita. Esinekokoelmissa on myös laboratoriovälineitä, studiokalusteita, valaisimia, filmejä ja muita valokuvakulttuurin esineitä, jotka kertovat valokuvaajien ammatinharjoittamisesta ja harrastajien toiminnasta.
Esineitä Pimiö-näyttelyn vitriinissä. Kuva: Virve Laustela, 2015. Suomen valokuvataiteen museo.
Asiakirja- ja leikearkisto koostuu paperisista ja sähköisistä tallenteista, lehtileikkeistä, käsikirjoituksista sekä valokuvaajien ja valokuvajärjestöjen asiakirjoista. Laajan valokuvan lehtileikekokoelman lisäksi on käytettävissä dokumenttiaineistoa kuten äänitteitä, kutsukortteja ja julisteita. Museo tallentaa suomalaisten valokuvaajien toimintaan liittyvää tietoa ja asiakirjoja jatkuvasti.
ESIMERKKEJÄ KOKOELMALAHJOITUKSISTA
Suomen valokuvataiteen museon kokoelmat karttuvat suurelta osin lahjoituksin. Joitakin esimerkkejä merkittävistä kokoelmalahjoituksista viime vuosikymmeniltä:
Kalle Kultalan kokoelma
Lehtikuvaaja Kalle Kultala (1924–1991) oli sodanjälkeisen Suomen keskeisiä dokumentoijia. Hänen monipuolinen kuvaajantyönsä ulottui julkisuuden henkilöiden coctail-tilaisuuksista politiikan kabinetteihin. Kultala ryhtyi vuonna 1963 freelance valokuvaajaksi ja erikoistui vähitellen yhteiskunnallisten aiheiden ja poliittisen elämän valokuvaajaksi. Tunnettuja ovat hänen monet presidenttikuvansa mm. Urho Kekkosesta ja Mauno Koivistosta.
Vuonna 1995 Opetusministeriö siirsi Kultalan yli 200.000 negatiivia ja valokuvaa sisältävän kokoelman Suomen valokuvataiteen museon hallintaan. Arkistointityöhön osallistuivat myös Yleisradio, Suomen Yhdyspankki ja Yhtyneet Kuvalehdet. Lähes 11.000 sähköisen kuvan arkisto on järjestetty tekstikantoihin, joiden avulla voi tehdä hakuja negatiivikokoelmaan.
Kuva: Kalle Kultala, presidentti Urho Kekkonen kalassa Simunankoskella, Viitasaarella, 1962, Suomen valokuvataiteen museo
Kristian Runebergin kokoelma
Runeberg on tunnetuimpia suomalaisia lehtikuvaajia kautta aikojen. Hänen kuvissaan yhdistyy vankka kamerankäytön ammattitaito hienovaraiseen humanismiin ja huumoriin. Vaikeissakin paikoissa kuvaaja näyttää ihmisyyden läsnäolon. Runebergin negatiivikokoelma kuuluu Suomen valokuvataiteen museon kokoelmiin.
Hannula & Hinkka -kokoelma
Erja Hannula ja Jorma Hinkka lahjoittivat 2012 museolle yli kahdensadan valokuvateoksen kokoelmansa, jonka ydin sisältää suomalaisen valokuvataiteen keskeisten tekijöiden valokuvia yli kolmenkymmenen vuoden ajalta.
Lahjoitus täydentää merkittävästi museon taidekokoelmaa. Kotimaisten valokuvaajien lisäksi Hannula & Hinkka -kokoelmaan kuuluu valokuvia nimekkäiltä ulkomaisilta valokuvaajilta kuten Édouard Boubat, Henri Cartier-Bresson ja Larry Clark.
Ben Kaila, Uudet päät, 1983, hopeagelatiinivedos, Suomen valokuvataiteen museo / Hannula & Hinkka -kokoelma.
Otavan varhaisen valokuvan kokoelma
Heinrich Iffland: Harry Tillgman, 1933. Otavan kokoelma / Suomen valokuvataiteen museo.
Kustannusosakeyhtiö Otava lahjoitti vuonna 2015 Suomen valokuvataiteen museolle arkistostaan arvokkaan, 3 300 valokuvan kokoelman. Kokoelmaan sisältyy monien sotien välisen ajan klassikkokuvaajien valokuvia. Museon kokoelmien osalta lahjoitus täydentää merkittävästi kokonaiskuvaa 1900-luvun ensi vuosikymmenten valokuvauksesta. Vapaussota kuvissa -julkaisun negatiiviaineisto on historiallisesti merkittävä kokonaisuus.
Lahjoituksen kuvaajia ovat mm. Ivan Timirjasev, Harald Rosenberg, Eric Sundström, Eino Mäkinen, Sakari Pälsi, Paavo Poutiainen ja Heinrich Iffland. Kuvia on myös Suomen Kuvalehden ensimmäiseltä valokuvaajalta, V. Lindhiltä, ja pitkään Otavassa työskennelleeltä valokuvaaja-tietokirjailija Vilho Setälältä. Suomen valokuvataiteen museo digitoi lahjoituskokoelmaa vaiheittain tulevaa käyttöä varten.
Otava on lahjoittanut arkistostaan myös ainutlaatuisen I.K. Inha-kokoelman Suomen valokuvataiteen museolle.
Kameraseuran kokoelma
Kameraseura ry lahjoitti syksyllä 2016 merkittävän alkuperäisvedosten kokoelman museolle. Lahjoitus sisältää 758 valokuvavedosta yhteensä noin 150 kuvaajalta. Aineistossa on kuvia Kameraseuran alkuajoista 1920-luvulta vuosituhannen vaihteeseen asti.
Joukossa on monien Kameraseurassa toimineiden eturivin suomalaisten valokuvaajien töitä, mm. Vilho Setälä, Salme Simanainen, Oiva Kallio, Eero Raviniemi, Santeri Levas, Eino Mäkinen, Seppo Saves, Pentti Sammallahti, Ismo Hölttö, Jussi Aalto, Pekka Potka, Auli Kaartinen ja Eero Venhola.
