“Olen kerännyt valoherkkien aarteiden kokoelman, jossa on muistoja itselleni tärkeistä hetkistä ja kohtaamistani materiaaleista. Olen näkymätön ja äärimmäisen nopea mutta kohtaamisissa hidastun, joskus heijastun, taitunkin. Nämä esineet ovat tavallaan yksi tapa yrittää ymmärtää sitä, mikä minä oikeastaan olen.”
Valo on sähkömagneettista säteilyä ja aaltoliikettä. Valon välittäjinä toimivat fotonit eli valohiukkaset tai valokvantit. Valokuva syntyy, kun fotonit kohtaavat valoherkän materiaalin ja saavat siinä aikaan muutoksia.
Valo K. Vantin valoherkistä aarteista saatat löytää esimerkiksi hopeaa, sinisävyisiä rautasuoloja, gelatiinia ja digitaalisen kennon.
“Sinäkin olet minun valoherkkä aarteeni!”, Valo K. Vantti lisää.
1. Kosteita tunnelmia
Märkälevyprosessissa kuvaajalla on kiire. Pinnoitettu, ”hopeakylvyssä” herkistetty levy tulee nimittäin valottaa, kehittää ja kiinnittää ennen kuin se ehtii kuivua eli yleensä noin 10–15 minuutin kuluessa.
Märkälevy-kollodion menetelmä, kurssityö, 2019
2. Arvokas ja jalo vedos
Tällainen valokuvavedos syntyy, kun raudan ja platinan suoloilla herkistetty paperi valotetaan UV-valolla kontaktissa negatiivin kanssa. Platinavedos on jalopainomenetelmä eli siinä kuvan syntymiseen ei tarvita lainkaan hopeaa.
Platinavedos, Harri Tahvanaisen kokoelma
3. Mitä tässä on meneillään?
Negatiivikuvassa sävyt ovat kääntyneet päälaelleen: vaalea on tummaa ja tumma vaaleaa. Tämä ryhmäkuva on valotettu kameran sisään asetetulle valoherkälle lasilevylle. Lasin herkiste sisältää hopeaa, joka tummuu valon vaikutuksesta.
Lasinegatiivi, kuvaaja tuntematon
4. Positiivi on negatiivin vastakohta
Tämä on lasinegatiivin avulla työstetty positiivivedos. Lasi on asetettu pimiössä valokuvapaperille ja annettu valon virrata negatiivin läpi. Paperin pinnan emulsiossa valoherkät hopeasuolat ovat sekoittuneina gelatiiniin.
Hopeagelatiinivedos, kuvaaja tuntematon
5. Miksi filmirullan reunoissa on reiät?
Tämä filmi valmistettu muovista ja sen pinnalla on valoherkkä emulsio. Kuvatessa filmi asetetaan kameran sisälle, missä hammasrattaat kuljettavat filmiä reikien avulla ruutu ruudulta linssin eteen valotettavaksi.
Kinofilmi, kuvaaja tuntematon
6. Tätä filmiä kutsutaan keskikoon filmiksi.
Filmirullaan on voinut valottaa yhteensä 12 kuvaa. Se on leikattu lyhyemmäksi helpottamaan pimiötyöskentelyä. Huomaatko, että filmin ruudut ovat eri muotoiset kuin kinofilmissä?
Keskikoon negatiivi, kuvaaja tuntematon
7. Ei ampiaiskenno vaan…
Digitaalisessa kamerassa kuvat eivät tallennu filmille vaan sähköiselle kennolle. Kenno koostuu valoherkistä fotodiodeista. Ne muodostavat kuvauskohteesta valon voimakkuuden pohjalta harmaasävykuvan. Värit syntyvät kuvaan diodien päällä olevista värisuotimista.
Digitaalinen kenno
8. Saanko esitellä: Luuranko!
Lääketieteellinen röntgenkuva on ihmisen tai eläimen kehon vaimentaman säteilyn muodostama varjokuva. Röntgensäteily on suurienergistä sähkömagneettista säteilyä, jonka aallonpituus on paljon lyhyempi kuin näkyvän valon.
Röntgenkuva, kuvaaja tuntematon
9. Vedostajan kapina
Lumen-vedos tehdään käyttämällä valoherkän paperin ominaisuuksia toisin kuin yleensä. Kuva valotetaan auringon valossa tai muulla voimakkaalla UV-valolla puolesta tunnista useisiin tunteihin eikä sitä kehitetä pimiössä laisinkaan.
Lumen-vedos, Virve Laustela, 2022
10. Millaista on silmän sisällä?
Nämä silmät on kuvattu röntgensäteiden avulla Polaroid-filmille. Vaikka Polaroid on tuotemerkki, sillä viitataan usein yleisesti pikafilmitekniikkaan. Pikafilmi sisältää kaikki kuvan valmistamiseen tarvittavat kemikaalit ja kuva on valmis melkein heti kuvaushetken jälkeen.
Polaroid, kuvaaja tuntematon
11. Itse tehty kamera
Tämä kuva on otettu neulanreikäkameralla. Se on yksinkertaisimmillaan musta laatikko, johon pääsee valoa pienestä, neulanpään kokoisesta reiästä. Neulanreikäkamera ei tarvitse lainkaan sähköä.
Neulanreikäkuva, Harri Tahvanaisen kokoelma
12. Kieloja ja vodkaa
Näin herkkäsävyinen valokuva syntyy, kun paperi herkistetään valolle kasvinosista ja alkoholista tehdyllä herkiste-emulsiolla ja paperi valotetaan auringossa.
Anthotyyppi, Virve Laustela, 2022
13. Miksi tämän kuvan reunat näyttävät ”karvaisilta”?
Syanotyyppi eli sinikopio on sinisävyisillä rautasuoloilla herkistetylle paperille vedostettu valokuva. Paperille on sivelty pensselillä herkiste ja sen jälkeen sen päälle on asetettu kasveja ja dinosauruksia esittävän valokuvan negatiivi. Syanotyyppi valotetaan auringossa tai uv-valossa.
Syanotyyppi, Virve Laustela, 2022
