Idea pienestä kamerasta, jota olisi helppo kuljettaa mukanaan ja jonka ottamat kuvat sitten suurennettaisiin, oli 1900-luvun alkupuolella liikkeellä. Erilaisia malleja, jotka käyttivät pieniä levyjä tai rullafilmejä esiteltiin, mutta niiden valmistussarjat jäivät varsin pieniksi. Vasta kun Leitz 1925 toi markkinoille uuden Leica-kameransa, idea pääsi kaupalliseen käyttöön. Leica avasi tien 35 mm filmin käytölle valokuvauksessa.
Leica sai pian kilpailijoita, erilaisia etsin- ja mittaetsinkameroita. Erillisellä etsimellä kuvatessa parallaksivirhe alkaa vaikuttaa, mutta käytännössä 35 mm kameroiden pienen koon vuoksi se on vähäisempi kuin isomman koon kameroilla. Ensimmäiset etsimet olivat kaksilinssisiä kiikarietsimiä, mutta pian alettiin tehdä monimutkaisempia, ja kalliimpia ratkaisuja. Kameroihin tehtiin kytketty etäisyysmittari, jolla kuvaaja saattoi tarkentaa kuvan kaikilla objektiiveilla. Kuvien rajaamista varten valmistettiin erilaisia lisäetsimiä, joiden avulla saattoi tehdä rajauksen käytössä olevalla objektiivilla.
Syntyi kaksi kameratyyppiä, sellaiset joissa oli kalliit etsimet ja vaihdettavat objektiivit, ja sellaiset jotka oli tarkoitettu yksinkertaisempaan kuvaukseen, joissa oli kiinteä objektiivi ja yksinkertainen etsin. Ensimmäinen tällainen oli Kodakin Retina 1935. Siinä oli onnistuneesti yhdistetty korkea mekaaninen ja optinen laatu edulliseen hankintahintaan.
Retina
Monet tehtaat alkoivat valmistaa Retinan tapaisia harrastelijoille suunnattuja kameroita. Varsinkin toisen maailmansodan jälkeen tämä kameratyyppi alkoi muodostua perhekuvaajien pääasialliseksi kameraksi. Japanilaiset tehtaat alkoivat 1950-luvun lopulta alkaen tuottaa uudenaikaisia ja erityisesti myyntihinnaltaan kilpailukykyisiä kameroita. Japanilaiset pystyivät valmistamaan kameransa suunnilleen kolmanneksella siitä hinnasta mitä vastaavat eurooppalaiset maksoivat, ja ne olivat uudenaikaisempia, objektiivit valovoimaisempia ja lisäksi mukavampia käyttää.
Automatiikka, kamerassa oleva valotusmittari joka mittasi valon ja sääti joko aukon tai suljinajan, tuli markkinoille 1960-luvulla. Automaattimallit saivat suuren suosion juuri perhekuvaajien, joille tähän aikaan alettiin tarjota värikuvausta, keskuudessa ja veivät markkinat eurooppalaisilta kameroilta. Automatiikka lisääntyi 1970-luvulla, perhekameroihin tulivat moottoroidut filminsiirrot, salamalaitteet ja lopuksi automaattitarkennukset.
Tässä esitellään sellaisia kameroita, joita Suomessa on käytetty runsaasti ja sekä joitakin muulla tavalla kiinnostavia ja "tiennäyttäjäkameroita." Monen tehtaan laajasta tuotannosta esitellään vain merkittäviä.
Agfa tuotti suuren kameravalikoiman, joista tässä esitellään yleisiä ja kiinnostavia. Tehdas tuotti pääasiassa yksinkertaisia ja helppokäyttöisiä laitteita, jotka oli suunnattu näppäilykuvaajille.
Ambi Silette
Mittaetsin-järjestelmäkamera, jossa seleenikennomittari, kytketty etäisyysmittari ja viritysvipu. Normaaliobjektiivina on f:2,8/50 mm Color-Solinar ja vaihto-objektiiveina f:4/35 mm Color-Ambion ja f:4/90 mm Color-Telinear, ja Color-Telinear f:4/130 mm. Koska koko objektiivi vaihdetaan, eikä etulinssisatsia, saadaan parempi kuvanlaatu ja objektiivista pienempi. Objektiivia vaihdettaessa myös helokehä vaihtuu. Lisäobjektiivit jäivät varsin harvinaisiksi. Lisävarusteena sai myös lähikuvauslinssi-sarjan Proximeter I ja II.
Kamera maksoi vuonna 1957 620 euroa.
Optima-sarja
Agfa valmisti Optima-sarjan kameroita 1950-60 luvulla. Sarjaan kuuluu 9 kameraa, joissa laukaisupainike on etuseinässä, etulaudan kyljessä vasemmalla tai oikealla puolella. Optima-sarjan kamerat olivat Agfan laadukas ja kalliimpi tuotesarja.
Ne olivat ensimmäisiä automaattivalottavia kameroita.
Agfa Optima II, Optima I,
Optima 1
Optima II
Optima 500 ja 500 S
Näissä kameroissa oli automaattinen valotus, laukaisinta painettaessa kamera valitsee aukon ja ajan ja painettaessa edelleen suljin laukesi. Laukaisin on kameran etuseinässä ja sitä pitää painaa voimakkaasti ennen kuin suljin laukeaa.
Optima 1035
Musta, muovinen 1970-luvulla myyty automaattikamera.
Silette-sarja
Suomessa paljon myyty kamerasarja, johon kuuluu 9 samantyyppistä kameraa yksinkertaisesta etsinmallista kalliimpaan valotusmittarimalliin saakka. Kaikissa on selvästi merkitty kameran tyyppi, jotka ovat: Silette I, Silette F, jossa salamalamppuistukka, Silette II, Silette L, Silette LK, Silette SL, Silette SLE,
Super Silette, Super Silette L, Silette Automatic ja Super Silette LK, Silette Record. Myös muutama Rapid-kasettia käyttänyt kamera on Silette-niminen, ne erottaa kasettityypistä ja 24x24 mm:n kuvakoosta.
Super Silette maksoi vuonna 1957 650 euroa.
Agfa Rapid-kamerat
Agfa toi 1965 markkinoille Kodakin Pak-kasetin kanssa kilpailevan järjestelmän,
Rapid-kasetin. Kasetti oli sama jota jo Agfan Karat-kamerat 1930-luvulla käyttivät. Uutta oli värifilmin käyttömahdollisuus: Agfa koetti saada uusia kamerankäyttäjiä erityisesti värifilmeilleen. Filmityypiksi valittiin tavallinen 35 mm:n filmi ja kuvakooksi 24x24 mm. Näin laboratorioiden ei tarvinnut hankkia uusia laitteita. Agfa valmisti monia eri Rapid-malleja ja sai myös muita tehtaita mukaan käyttämään samaa kuvakokoa. Rapid-kamerat menivät hyvin kaupaksi ja järjestelmällä saatiin paljon uusia valokuvauksen harrastajia kuvaamisen pariin. Eri Rapid-malleja myytiin Suomessa noin neljännesmiljoonan verran, nämä ovat Suomen yleisimpiä kameroita.
Agfa -Iso-Rapid I F
Tämä oli aito Coca-Cola-kamera vuodelta 1966. Keräämällä 20 kpl Cola-korkkeja sai kamerapakkauksen 16 markan postiennakkomaksulla. Kamerassa oli kolme aukkoa ja kaksi valotusaikaa, kirkkaalle ja pilviselle säälle ja lisäksi salamalaite, jossa voi käyttää salamalamppuja. Näitä myytiin Suomessa ainakin 123 000 kpl puolessa vuodessa.
Myös japanilaiset tehtaat lähtivät mukaan Rapid-kasettia käyttävien kameroiden tuotantoon. Sieltä tuli monia erikoisia ja Suomessa harvinaisiksi jääneitä malleja. Niissä kuvakokona saattoi olla 24x24 mm sijasta 18x24, 24x25 tai 17,5x24 mm. Objektiivit olivat valovoimaisia; 1,7/30, 1,8/32, 1,7/32, tai vain 2,8/34 mm. Filmi saattoi siirtyä pikasiirtovivulla, moottorilla tai siirtorullalla. Sulkimessa saattoi olla aikoja jopa 1/800 s saakka ja osassa oli tietysti myös kytketty etäisyysmittari. Ne muodostavat hauskan ja kiinnostavan sarjan, joka voisi olla hieno kokoelma. Kuvata näillä ei juuri enää voi, Rapid-kasetteja ei saa enää ja tyhjienkin löytäminen itselleen ladattavaksi on jo aika vaikeaa.
Aka -tehdas valmisti laajan sarjan kiinteä- ja vaihto-objektiivisia kameroita. Suomeen niitä tuotiin paljon.
Aka
Akarette
Vaihto-objektiivinen kamera, jossa yläkannessa vierekkäin etsimet 50 ja 75 mm:n objektiiveille.
Akarelle
Akarelle on erittäin paljon Akaretten näköinen, onneksi molemmissa lukee etukannen oikeassa alakulmassa kameran nimi. Tässä kamerassa ei ole vaihtoetsintä, vaan vain rajaukset eri objektiiveille. Molempien sarjojen objektiivit: Radionar 3,5/50 mm, Xenar 3,5 ja 2,8/50 mm, Xenon 2/50 mm, Radionar 4,5/75 mm ja Tele Xenar 3,5/90 mm.
Akarex
Akarex-kamerassa on kytketty mittaetsin ja yksi etsinikkuna kiinteälle 50 mm objektiiville. Objektiivi on Isco Westar 3,5/45 mm, vaihto-objektiiveissa on etsimen etulinssi mukana.
Arette- sarja
Laaja valikoima kiinteäobjektiivisia kompaktikameroita, joista tehtiin vielä viittä eri alamallia. Arettet on nimetty siten, että Aretten jälkeen tuleva kirjain antaa mallin: A ja P peruskamera, B varustettu valotusmittarilla, C mittaetsimellä, D sekä valotus- että mittaetsimellä ja W on vaihto-objektiivimalli.
Robot
Vuonna 1934 markkinoille tuli ensimmäinen 35mm valokuvauskamera, jossa filmi siirtyi moottorilla. Robotissa on Bauerle-kellotehtaan tekemä vetojousi, joka siirsi filmiä mainoksen mukaan 6 kuvaa sekunnissa. Filmi ei tosin siirtynyt yhteen menoon, vaan laukaisinta piti aina joka kuvaa varten painaa ja siksi nopeus jäi käytännössä neljän kuvan vauhtiin sekunnissa.
Kamera on Heinz Kilfittin suunnittelema: suljin on omintakeinen teräksinen sektorisuljin, kuvakoko on 24x24mm, ja objektiivit vaihdettavia. Kamera on pieni, mutta varsin painava, sillä runko on tehty teräksestä ja voiman antava jousikotelo vielä lisää painoa. Filmi oli ladattava Robotin omiin kasetteihin, jotka aukesivat takakantta sulkiessa, näin nopeus saatiin mahdollisimman suureksi eikä filmi naarmuuntunut.
Vaihto-objektiiveja kameraan sai ensin neljä kappaletta: Primotar 3,5/3 cm, Tessar 2,8/3 cm, Tessar 3,5/3 cm ja Tele-Xenar 5,5/5 cm.
Robotia mainostettiin vuoden 1934 Leipzigin kevätmessuilla vuoden 1944 kamerana. "Se on kymmenen vuotta aikaansa edellä!" Robot on erikoinen ja omalaatuinen kamera ja siksi esittelen sitä hieman enemmän kuin sen yleisyys Suomessa edellyttäisi. Sodan jälkeen Robot alkoi valmistaa erilaisia tekniseen kuvaukseen käytettäviä sähkömoottorikameroita. Niistä koottiin varsin jännittävän näköisiä kokoonpanoja, joita käytettiin erilaisissa valvontakuvauksissa esim. tehtaissa ja sairaaloissa. Monissa pankeissa oli 1960–70-luvuilla Robot valmiina kuvaamaan mahdolliset pankkiryöstäjät.
Robot II
Tuli tuotantoon jo 1937, ja siinä on erona uusi runko, uusi Gauthier-suljintehtaan tekemä suljin, erilainen etsin, salamasynkronointi ja hieman korkeampi jousen viritysnuppi. Siihen sai myös uusia objektiiveja: Sonnar ja Tele-Xenar 7,5 cm ja Biotar 2/4 cm.
Robot II
Sodan aikana Robotilla meni lujaa: Luftwaffe tilasi Robotin melkein jokaiseen koneeseen. Pommittajien oli todistettava kuvalla osumien onnistuminen. Kamera tuli pakolliseksi sen jälkeen, kun saksalainen pommikoneen miehistö oli jo saanut kunniamerkit onnistuneesta englantilaisen laivan upottamisesta. Samaan aikaan jaettiin Englannissa laivan onnistuneesti kotisatamaan tuoneelle miehistölle englantilaiset kunniamerkit ja muistettiin ilmoittaa asiasta Saksaan suunnatussa lähetyksessä. Göbbels raivostui ja 75 000 Robotia toimitettiin koneisiin. Luftwaffe-Robotit erottaa siviilikameroista kahta kertaa korkeammasta jousipesästä. Kannattaa olla tarkkana, näitä on väärennettykin.
Robot Star, ovat mallin II hieman muunneltuja versioita. Myös uusia paranneltuja objektiiveja tuli.
Kuva Robot Vollautomat Star
Robot Royal 24, ja Robot Royal 36,
Robot Royal 24
Royal 24 kuvaa 24x24 mm:n ruutuja ja Royal 36 taas 24x36 mm:n kuvia. Uutuutena molemmissa oli mittaetsin ja objektiivin bajonettikiinnitys ja standardikasetin käyttömahdollisuus. Vasta kun ottaa Robot Royalin käteensä, tajuaa miten paljon metallista valmistettu kamera todella voi painaa. Royalit ovat hienoja kameroita, ja niihin tehtiin oma 15 objektiivin sarja.
Robot Traffipak
Poliisi käytti Traffipak-kameraa nopeusvalvonnassa. Kamera tiiraili Amazonin etuikkunasta ja kuvasi edellä kulkevan auton rekisterinumeron ja poliisiauton nopeusmittarin samaan ruutuun. Ja sakottamaan! Puhelin- ja sähkölaitokset taas kuvasivat asiakkaiden mittarilukemat, lukemakuvien avulla laskettiin kulutus ja laskutettiin. Pankeissa oli turvakameroina panssarilaatikossa Roboteja, joilla ryöstäjistä saatiin muistokuvia oikeussalissa esiteltäviksi. Roboteja oli paljon myös teollisuuden tarkkailukameroina.
Suomessa Roboteja on yllättävän runsaasti, erityisesti 50-luvun malleja Star ja Junior. Royal-mallit ovat harvinaisempia. Robot on keräilijää teknisesti kiinnostava kamera, olihan se ensimmäinen moottoroitu kamera. Sen keräilyarvo on monien mallien kirjossa, eri käyttötarkoituksissa ja pieniksi jääneissä valmistusmäärissä. Robotit ovat edelleen käyttökelpoisia ja ovat kestäneet hyvin aikaa, niiden sulkimet toimivat edelleen eivätkä useinkaan tarvitse huoltoa. Lisävälineistä pakollisia ovat Robotin omat kasetit, vain Royal-malleissa voi vaivatta käyttää vakiokasetteja.
Suomeen alkoi saapua japanilaisia kameroita tuontisäännöstelystä huolimatta 1953 alkaen. Ensimmäisiä mainostettiin Kameralehdessä loppuvuodesta ja hinnatkin ilmoitettiin. Canonia toi ensin maahan ammattikuvaajien omistama SVO. Ensimmäiset Canonit eivät vielä kilpailleet hinnoilla, Canon maksoi saman verran kuin Exakta.
Canon IV
Ensimmäinen Suomeen tuotu Canon-malli, takaisinkelausnupin vieressä 50, 100 ja 135 mm objektiivien etsinalojen korjauslinssi.
Canon maksoi 1,9/50 mm objektiivin kanssa vuonna 1953 euroina 1730.
Samassa ilmoituksessa Exakta maksaa 1680 euroa.
Canon 7
Canon 7
Canon 7 esiteltiin 1960 Photokinassa. Canon 7 oli malliltaan samantyyppinen kuin edeltäjänsäkin, mutta siinä oli valotusmittari ja metallinen verhosuljin. Erikoisuutena oli objektiivien kiinnitys, tavallisille objektiiveille oli 39 mm kierrekiinnitys mutta kameran kanssa esitellylle f:0,95/50 mm objektiiveille bajonettikiinnitys. Kaikki kytkeytyvät etäisyysmittariin, johon voi vaihtaa 35, 50, 85, 100 ja 135 mm:n helokehät.
Aikanaan 0,95 valovoimainen objektiivi oli sensaatio, mutta on todettava, että erikoisen terävästi piirtävä tämä objektiivi ei ole, vaikka mainoksissa niin kehuttiinkin. Jo seuraava 1,2/50 mm on paljon tarkempi kuin 0,95 samalla aukolla. Mutta julkisuuden kannalta ja osoituksena japanilaisten optisesta taidosta Canonin 0,95/50 mm teki tehtävänsä. Näitä aikanaan kalliita ja erikoisia kameroita liikkuu Suomessa yllättävän paljon.
Canon-kiinteäobjektiiviset
Canon tuotti paljon erilaisia kiinteäobjektiivisia kameroita. Monissa oli kilpailukykyisiä ominaisuuksia, automaattisia toimintoja ja valovoimaisia, mutta edullisia objektiiveja. Useiden sarjanimi on Canonet, mutta joissakin tyyppinä on Canon ja erisnimi. Tässä esitellään 16 Canonetin sarjasta yleisimmät.
Canonet
Canonet
Canonet oli Canonin ensimmäinen valovoimaisella objektiivilla varustettu kinofilmikamera. Objektiivin valovoima oli peräti 1,9, esittelyajankohtana 1961 se oli harvinaista. Lisäksi kamerassa oli automatiikka: kuvaaja valitsi ajan ja kameran automatiikka sääti aukon. Kamerasta tuli nopeasti myyntimenestys maailmalla. Suomessa se maksoi 1962 600 euroa.
Canonet OL 1,9 ja 1,7
Canonetin parannettu versio, seleenikennon sijasta automatiikkaa säätää CdS-kenno. Kenno on herkempi ja mahdollistaa kuvaamisen hämärämmissä olosuhteissa. Toisena uutuutena oli pikalatausjärjestelmä; filmin pää vain asetetaan ladattaessa keräyspuolan kohdalle ja kanteen kytketty salpajärjestelmä alkaa viritettäessä syöttää filmiä keräyspuolalle. Menetelmä on nopea ja luotettava ja siirtyi aikanaan useimpiin Canon malleihin. Valitettavasti keskussulkimet tahtovat näissä painavissa ja hyvissä kameroissa olla pikeentyneet, niillä ei enää voi luotettavasti kuvata ilman huoltoa. Laitteet sinällään ovat hyvin valmistettuja hyvistä materiaaleista, siksi ne tuntuvat painavilta nykyvalokuvaajan käteen. Näitä malleja myytiin paljon, ja ne olivat yksi Canonin suosion tekijöistä.
Hinnaltaan ne olivat edullisia, esimerkiksi Canonet OL 19 maksoi vuonna 1967 400 euroa.
Canon Canonet 28
Helppokäyttöinen automaattikamera, jossa on aika- ja himmenninautomatiikka ja omalla Canonlite D-salamalla myös salama-automatiikka. Mahdollisuus säätää himmennintä käsin vieraita salamalaitteita käytettäessä. Näitä kameroita salamoineen myytiin paljon. Kamera on kokometallinen ja kestävä, ja sitä on ollut käytössä 1990-luvulle saakka. Tämä on yksi Canon-tehtaan maineen rakentajista, koko perheen helppo kamera, jolla erityisesti salamakuvaus onnistuu vanhoja malleja paremmin.
Vuonna 1980 kamera maksoi 280 euroa.
Canon Canonet G-III QL 19 ja Canon Canonet G-III QL 17
Nämä ovat Canonin laadukkaita automaattikameroita, joissa on käsisäätömahdollisuus. Kamera itsessään on täysin sama, ainoa ero on objektiivin valovoima: 5-linssinen 1,9/45 mm ja 6-linssinen 1,7/40 mm. Automaattitoiminnossa ensin valitaan suljinaika ja kamera säätää himmentimen, samalla osoitinnäyttö etsimessä näyttää käytettävän aukon. Myös himmentimen käsisäätö on mahdollinen, ensin katsotaan automaattiasetuksella aukko ja sitten siirrytään käsisäätöön ja valitaan haluttu aukko itse.
Myös näissä kameroissa voi käyttää Canonlite D-automaattisalamaa. Salama antaa kameralle ohjausta, etäisyydensäädön tiedot siirtyvät salamaan. Juuri nämä pienemmät Canonetit tulivat suosituiksi: vanhemmat 60-luvun mallit, joissa oli yhtä hyvät objektiivit, eivät ole jälkikäteen saaneet sellaista kulttiasemaa kuin nämä. Ehkä ne yksinkertaisesti vain ovat liian isoja ja painavia. Nämä ovat kunnolla tehtyjä hyviä harrastajan näppäilykuvia ottavia laitteita, joita käytetään edelleen. Moni harrastaja kuljettaa tällaista 1,7 valovoimaista kameraa herkällä filmillä ladattuna.
Kamera maksoi vuonna 1980 460 euroa.
Canon Datematic
Canon Datematic oli muuten ominaisuuksiltaan aivan tavallinen automaattisesti valottava kamera, mutta sen erikoisuutena oli mahdollisuus valottaa kuvaan päiväys. Sisällä oli pienet numerokiekot, joita kääntämällä päiväys muutettiin. Kuvaushetkellä minisalama väläytti tiedot kuva-alan reunaan.
Canon A 35 F
Canon A 35 F oli Canonin ensimmäinen automaattisalamakamera.
Canon AF 35 ML
Myös tässä kamerassa kaikki toiminnot, paitsi filmin herkkyyden säätö, ovat automaattisia. Erotuksena muista Canoneteista se on hieman pienikokoisempi, vaikka sen objektiivi on valovoimainen 1,9/40 mm.
Kamera maksoi 1983 520 euroa.
Canon puolikokokamerat
Canon Demi
Canon Demi
Pieni ja pyöreäkulmainen kamerasarja, johon kuuluu 7 kameramallia: Demi, Color Demi, Demi S, Demi C, Demi Rapid, Demi EE 17 ja Demi EE 28. Color Demi, joka oli teknisesti sama kuin Demi, mutta nahat eri värisiä, on näistä harvinaisin. Muutamaan malliin sai vaihto-objektiivin ja objektiivin valovoima vaihtelee f:2,8-1,7.
Canon Dial
Erikoisen näköinen ja toiminnaltaan poikkeava puolikoon kamera. Kamerassa on jousiveto, joten sillä voi kuvata kaksikymmentä ruutua yhteen menoon. Objektiivin 2,8/28 mm ympärillä olevat mustat täplät ovat valotusautomatiikan silmät, jotka on kytketty filminherkkyyteen. Aika on vapaasti valittavissa 1/30-1/250 ja himmenninaukko säätyy automaattisesti.
Canon Dial
Canon Dial oli 1980-luvulla Ruotsissa kulttikamera, sillä kuvasi mm. Walter Hirsch. Dialia voi edelleenkin käyttää, ne rikkoutuvat harvoin, sillä sen filminsiirtokoneisto on tehty niin kookkaista kartiohammaspyöristä, ettei kaikkien autojen vaihdelaatikoissaan ole sellaisia. Tekniikaltaan ja malliltaan hieno, hauska ja poikkeava laite.
Chinon 35 EE
Tyypillinen 1970-lukulainen vakiokompakti. Kytketty etäisyysmittari, automaattinen valotus ja 2,7/38 mm objektiivi. Tässä mallissa automatiikan valinnat näkyvät myös etsimessä ja ne pystyy lukitsemaan painamalla laukaisinta hieman. Automatiikka ohjaa CdS-kenno objektiivin ulkoreunassa. Kamerassa myös salama-automatiikka ohjeluvun asetuksella. Tätä samaa kameraa on myyty muillakin tuotenimillä.
Chinon Bellami
Bellami oli hauskan näköinen kamera, jonka objektiivin saattoi sulkea kahden oven taakse. Näin kamera oli tavallaan kokoontaittuva.
Cosina Compact 35E ja Cosina-35
Japanilainen vakiokompakti, 2,7/38 mm, aika/aukkoautomaatti, salama-automaatti. CdS-kenno objektiivin reunassa. Molemmat kamerat ovat samantyyppisiä, niiden nimiero johtuu vain eri maahantuojista.
Dignette, Dacora -Matic 4 D, Super Dignette
Super Dignette
Dacora valmisti suuren sarjan halpoja kompaktikameroita, joita myytiin Suomessa myös muilla nimillä, esimerkiksi Ilfordin Sport-sarjan malleina. Esimerkiksi Kameralehden luettelossa 1963 on seitsemän Ilford Sportsman-mallia, halvin 170 ja kallein 510 euroa.
FED- kameraa tuotettiin eri variaatioina vuodesta 1932 alkaen. Venäläisiä kameroita esittelevät luettelot tuntevat niitä ainakin 38 erilaista tuotantoversiota, joissa on erilaisia kaiverruksia: tekstit kyrillisillä tai latinalaisilla kirjaimilla, erilaisia vuosien mukana tulleita teknisiä muunnoksia ja uudistuksia. Neuvostoliitto vei kameroita saadakseen valuuttaa ja vientimalleihin tehtiin tekstit latinalaisilla aakkosilla.
FED II
FED I on Leica II:n melkein suora kopio, sitä valmistettiin 1934-55. Tuotantomäärät ainakin ilmoitettiin varsin suuriksi; Fed I b 50 000, Fed I c 40 000, Fed I d 80 000, Fed I e 25 000, Fed I f 200 000, Fed I g 300 000 kpl. Näistä tuotantomääristä riittää laitteita Suomenkin hyllyille. Edellä lueteltuja malleja tehtiin vuoteen 1955. Sen jälkeen tuotettiin mallia FED 2, joita Koneisto ja Fexima Oy:t toivat Suomeen. Siitä on useita alamalleja, kameraa tehtiin vuoteen 1970 saakka. Vuonna 1961 alkoi mallin Fed 3 tuotanto, siinä on jo paljon eroa tehtaan aiempiin Leica- kopioihin, vaikka objektiivin kiinnityskierre on edelleen 39mm.
FED 4
Seeleenikennovalotusmittarilla varustetun FED 4:n tuotanto alkoi 1964, sitä tehtiin viittä eri versiota vuoteen 1976. Samana vuonna alkoi FED 5:n valmistus, joka jatkuu edelleen. Venäjällä on lisäksi NL:n loputtua alettu valmistaa FED-kameroista "erikoisia" Leica-kameroita. Oikeastaan ne eivät ole väärennöksiä, vaan keräilyllisesti hauskoja omia tuotantomalleja, joita jotkut tekevät käyttäen FEDiä aihiona. Ne eivät paljoa maksa ja toista samanlaista ei ehkä ole edes valmistettu.
Rollei 35 -sarja
Rollei- tehtaan yllätys vuodelta 1967. Tehdas näytti, että hyvälaatuinen, kätevä kamera voidaan tehdä pienikokoiseksi. Mallisarja kasvoi vuosien mittaan käsittämään 19 kameraa. Sekä Rollei 35:tä että 35 S:ää tehtiin mustina, kromattuina, hopeisina, kultaisina ja platinaisina. Yleisimmät ovat tavallisia kromattuja tai mustia, muut ovat pieninä sarjoina tehtyjä ylellisyysmalleja. Kerääjät etsivät erityisesti sellaisia malleja, jotka on tehty Saksassa. Kamerat tehtiin vuosien 1971–86 välillä Singaporessa.
Rollei 35
Esittelyajankohtanaan Rollei 35 oli todella pieni kamera. Käytännössä filmiportin ympärillä on tilaa kasetille ja keräyspuolalle, kaikki muu on yläkannen alla. Kamerassa on kapeakulmainen CdS-mittari yläkannen oikeassa etukulmassa, viritysvipu ja täysi aika- ja aukkoasteikko. Objektiivi, 3,5/40 mm Tessar on vajotettavassa putkessa. Kamera ei laukea, ellei objektiivi ole ulosvedetty ja putken sisään työntö on lukittu erillisellä nupilla. Ajan ja aukon säätimet ovat objektiivin molemmin puolin olevat pyörät. Suljin on Compurin tuotantoa ja aika-alue 1/2-1/500 s. Kameran etsin on erittäin kirkas ja isokokoinen, helokehä osoittaa rajauksen.
Rollei 35
Kameraa mainostettiin tupakkalaatikon kokoiseksi ja se sai välittömän suosion. Tätä kameraa ja sen seuraajamalleja myytiin Suomessa paljon ja ne ovat edelleen täysipainoisia kuvausvälineitä, jotka ovat säilyttäneet niin käyttö- kuin keräilyarvonsakin. Ainoa uhka kameran käyttökelpoisuudelle on sen käyttämä PX 625- paristo, jota ei sen sisältämän elohopean vuoksi enää valmisteta.
Rollei 35 maksoi vuonna 1968 894 euroa.
Rollei B 35, Rollei C 35, Rollei 35 LED
Rollei 35 Led
Rollei 35:n halvempi versiosarja, objektiivi on vain 3-linssinen Triotar ja valoa mittaa seleenimittari tai piikenno. Sulkimen aika-alue alkaa 1/30 sekunnista 1/300 saakka.
Rollei 35 S
Sama rakenne ja ominaisuudet kuin ensimmäisessä Rollei 35:kin, mutta objektiivina 2,8/40 mm Sonnar. Tämä malli on tullut halutuksi objektiivinsa vuoksi.
Rollei 35 TE ja Rollei 35 SE
Näissä malleissa on erilainen valotusmittari ja elektroniikka kuin vanhemmissa malleissa. Muuten ne ovat ominaisuuksiltaan samanlaisia.
Ilford Sport-kamerasarja
Tämä laaja kamerasarja on todellisuudessa Dacoran valmistama.
