Levykameroita, siis sellaisia valokuvausvälineitä, joissa käytetään valoherkällä materiaalilla päällystettyä lasilevyä, käytettiin valokuvauksen alkuajoista toisen maailmansodan jälkeiseen aikaan saakka. Monet ammattikuvaajat käyttivät lasilevyjä niiden suoruuden takia; vanhat filmimateriaalit tahtoivat helposti käyristellä.
Lasilevyjä varten tehtiin ammattikameroita, kokoon taittuvia malleja, laatikkomaisia ja matkakameroita. Kokoon taittuvia levykameroita myytiin Suomessa toisen maailmansodan alkuaikoihin asti, sen jälkeen niitä ei enää näy hinnastoissa. Levyjen valmistus päättyi 1950-luvulla, paitsi erikoistarkoituksiin tehdyt, joita valmistettiin vielä 1980-luvulla.
Esittelen tässä vain muutaman kokoon taittuvan levykameran, suurin osa on samantyyppisiä. Suomeen on tuotu pääosin halvemman hintaluokan yksinkertaisia malleja, kalliita löytyy paljon vähemmän. Suomessa näkee usein Gluntz-, Certo- ja Orion- tehtaiden tuotteita, joita muissa maissa näkee vähemmän. Samoin Zeh-tehtaan levykamerat ovat maassamme yleisiä. Tänne on päätynyt pienten tehtaiden tuotantoa, halvemmista malleista alkaen.
Kamerat ovat yleensä puurunkoisia ja päällystettyjä kankaisella "tekonahalla". Kalliimmat ja harvinaisemmat mallit saattavat olla metallisia ja päällystetty halvoilla ja helposti hajonneilla aidoilla nahoilla. Levykameroita tehtiin useita kokoja, pienistä 6x4,5 13x18 cm kokoisiin saakka. Levykasetteja oli ensin melkein jokaisella tehtaalla oma mallinsa, mutta ajan mittaan rationalisointi laski määrän esimerkiksi 1929 viiteen malliin. Tosin silloinkin kasetteja toimitettiin "uurteilla ja ilman". Levykamerat eivät suuresti kerääjiä kiinnosta, mallisto on samantyyppistä. Levykameroista ei tahdo löytyä tietoa internetistäkään, ne eivät ole tarpeeksi kiinnostavia.
Läppäkameroilla tarkoitetaan tässä kaikkia niitä suurten kuvakokojen kameroita, joissa objektiivia suojaa sen päälle kääntyvä kansi. Avattaessa objektiivitaso liukuu kuvausasentoon ja kamera on kuvausvalmis. Tähän sarjaan on otettu kaikki kamerat, joissa tämä ominaisuus on, valmistusajankohdasta riippumatta. Monissa läppäkameroissa voi käyttää sekä yksittäisiä kasetteja että rullafilmikasettia.
Agfa osti 1925 Rietschelin kameratehtaan ja alkoi valmistaa siellä etupäässä halvemman hintaluokan kameroita. Tarkoituksena oli hankkia uusia käyttäjiä Agfa-filmeille ja saada kuvaajat teetättämään kuvansa sellaisissa yrityksissä, jotka käyttivät Agfa-materiaaleja. Agfa valmisti ennen toista maailmansotaa levy- ja laakafilmikameroita, mutta sodan jälkeen niitä ei enää valmistettu.
Isolar
Kokoon taittuva 9x12 metallista tehty levykamera, jossa objektiivina Solinear 4,5/135 mm ja Compur-suljin. Samasta kamerasta on tehty Luxus-versio korvaamalla tavallinen musta verhoilu ruskealla nahalla.
Suevia
Levykamera 6x9 koolle, "halpa ja varma kamera, vasta-alkajille sopiva, nahkapalje" tarkennus asteikolla tai tähyslasille.
Vuonna 1929 Suevia maksoi, jo Zeiss Ikon logolla, Novar/Derval-yhdistelmänä 140 euroa.
Certo-Stern
"Kaikille niille jotka haluavat itselleen vähällä rahalla luotettavan levykameran 6x5x9 cm pikasulkijalla, on tässä sopiva kamera."
Helioksen 1935 hinnasto antaa neljän laitteen hinnan. Ne vaihtelevat 192–299 euroa.
Certo-Sport
Certo-Sport oli Certon keskihintainen levykamera. Objektiivit ja sulkimet olivat hyviä ja objektiivia saattoi liikutella perspektiivin korjaamiseksi.
Helioksen hinnasto 1935 antoi viiden perusmallin hinnan ja lisäksi kameran saattoi hankkia toisenlaisella sulkijalla lisähinnalla. Sport oli huomattavasti kalliimpi kuin Stern, hintahaitari oli 464–615 euroa.
Certo-Trop
"On sangen korkeaa luokkaa, toteaa ammattimies. Helposti vaihdettava objektiivi, kaksinkertainen ulosveto." Kameroita toimitettiin 6x9, 9x12 ja 10x15 levyille 19 eri mallia.
1935 hinta vaihteli välillä 671–927 euroa.
Simplex
Kokoon taittuva levykamera aloittelijoille, kuvakoko 6x9, aikoja kaksi: I ja B, kaksi aukkoa 11 ja 24, objektiivi Ernemann-Doppel 11/ 11 cm.
Hinta 1926 70 euroa.
Heag-sarja
Heag-nimillä (nimi oli lyhenne valmistajan nimestä: Heinrich Ernemann Aktien Gesellschaft) valmistettiin suuri määrä erilaisia kokoon taittuvia levykameroita, kuvakoot 4,5x6, 6x9, 9x12, 10x15 ja 13x18 cm. Samoilla ominaisuuksilla varustettuja kameroita valmistettiin eri hintaluokkiin, kangas- tai nahkapäällysteisinä, palkeessa joko yksin-, kaksin- tai kolminkertainen vetämä, runsaasti eri objektiivi- ja suljinyhdistelmiä. Rungot tehtiin puusta tai metallista, palkeet olivat nahkaa tai vahattua pahvia ja etsimet vaihtelivat mallin mukaan. Malleja ja kokoja on ainakin 70 erilaista ja samoilla numeroilla tehtiin vuosien 1904–1926 kuluessa toisistaan paljon poikkeavia laitteita. Useimmissa laitteissa on Ernemann -tehtaan säteilevä kasvo helpottamassa tunnistusta. Esimerkiksi Bögelundin hinnasto 1900-luvun alusta antaa hinnan 6 mallin 71 variantille. A. Podworsky Oy:n luettelo 1912 esittelee 37 eri kameraversiota. Lisäksi näitä tehtiin vielä sekä stereo- että teakista valmistettuja tropiikkiversioitakin.
Heag II
Podworsky Oy:n luettelo 1912 esittelee 18 eri versiota, levykoot 9x12, 10x15 tai 13x18 cm. Malli I: yksinkertainen aukiveto, malli II: kaksinkertainen, puurunko, nahalla päällystetty, U-mallinen objektiivikannatin liikkuu pysty- ja vaakasuoraan, tarkennus asteikolla ja asetusruuvilla, iirishimmennin, sulkimen Bob ajat 1 -1/100 ja B, briljanttietsin.
Heag VI
Kahdella sulkimella varustettu levykamerasarja, jota valmistettiin 1906 alkaen aina Ernemannin Zeiss Ikoniin liittymiseen asti 1926. Kamera oli suosittu, 1912 tehdas ilmoitti myyneensä jo yli 10 000 kameraa. Kamera oli valmistettu mahongista tai metallista ja päällystetty nahalla tai tekonahalla, myös palje oli nahkaa. Palkeen vetämä oli 27 cm, eli se mahdollisti lähikuvien oton ja myös kuvaamisen pidemmällä polttovälillä kuin kameran vakio-objektiivi oli. Objektiivin saattoi irrottaa ja käyttää vaikka sulkimetonta objektiivia, verhosuljin on kamerassa kiinteästi. Sulkimen lyhin aika on 1/2500 s ja keskussulkimen 1 -1/100 s. Takalaudassa oli jo kallistusmahdollisuudet, eli kuvaaja saattoi käyttää hyväkseen kallistusta ja käyttää koko terävyysalueen. Kamera taittui kasaan varsin pieneksi, kokoonpantuna mitat ovat vain 7,5x12,5x16 cm ja painokin vain 1250 g.
Kameraa valmistettiin myös stereokamerana nimellä Stereo-Heag VI.
Pitkä valmistusaika aiheuttaa monien erilaisten mallien markkinoilla olon.
Fotokot
Fotokor on Neuvostoliitossa valmistettu 9x12 levykamera. Joitakin niistä tuotiin sotasaaliina jatkosodan aikana Suomeen ja uusia on tullut Neuvostoliiton hajottua. Kamera on kokoon taittuva alumiinirunkoinen ja muistuttaa paljon ICA:n Idealia tai Nagelin Recomaria tai Maximaa. Valmistettiin kolmea mallia, 135 mm objektiivilla. Ensimmäisissä on Compur- tai Pronto-suljin, 1932 jälkeen suljin on neuvostovalmiste. Useimmissa malleissa palje venyy kaksinkertaiseksi. Tehtaan tuotantoluvut ilmoittavat kameraa valmistetun yli 2 000 000 kpl ennen II maailmansodan syttymistä.
Taro -Tenax
Vakiomallinen 9x12 levykamera; nahkapäällystys ja -palje, sulkimessa aikoina B, T ja 1/25, 1/50 ja 1/100 sek. Taro-kameroita esiintyy jo Nyblinin 1914 luettelossa. Briljanttietsin ja objektiivin liikutusmahdollisuus, yksin- tai kaksinkertainen palkeen vetämä.
Taro-Tenax on samantyyppinen, mutta 13x18 koolle, objektiiveja kolme vaihtoehtoa, Dagor 6,8 /18 ja 21 cm ja Dogmar 4,5 /21 cm.
Manufok-Tenax
6x9, 9x12, 10x15 tai 13x18levykameroita, kaksinkertainen palkeen vetämä, tarkennus ja objektiivin liikutukset kierrettävillä asetinnupeilla, Compur -sulkimet, objektiivi Syntor tai Dagor.
Speed Graphic
Speed Graphicissa on verhosuljin, joka mahdollisti lyhyempien valotusaikojen käyttämisen kuin isokokoisten levykameroiden keskussulkimissa oli. Erityisesti urheilukuvaajat käyttivät tällaisia verhosuljinkameroita juoksujen ja hyppylajien liikkeiden pysäyttämiseen. Useimmiten kameroissa oli myös keskussuljin salaman käyttämiseksi lyhyillä ajoilla. Laitteiden mallivalikoima on suuri ja Graflexin tuotteet ovat USA:ssa suosittuja keräilykohteita. Suomeen on tuotu vain muutamia Speed Graphiceja ja niitä käytettiin jonkin verran sekä ennen toista maailmansotaa että sen jälkeen. Esimerkiksi vuoden 1952 olympialaisia kuvaan perustettu Olympia-Kuva toi 22 kpl 9x12 Speed Graphicia käyttöönsä.
Jul ja Ingo
Kokoon taittuvia levykameroita, joille maahantuoja Anton Podworsky Oy on antanut omat myyntinimet. Kameroissa ei lue kameran eikä valmistajan nimeä, objektiivien etulaudoissa ei ole kaiverruksia. Sulkimissa ja objektiiveissa sen sijaan on usein niiden tehtaiden nimet, mutta ne eivät auta varsinaisen kameran tekijän etsimisessä. Valmistaja on vain pääteltävä eri luetteloiden kuvien ja kokemuksen perusteella. Todellisuudessa nämä olivat HüttigñStandard -kameroita. Molempia sai 9x12 levyille ja 8x10 ja pakkafilmeille, objektiivissa on liikutusmahdollisuudet.
Niklas
Myös 9x12 tai 6x9 cm levyille ja pakkafilmeille tehty laite. Niklas -nimi esiintyy vielä ICA:n mallina 1920-luvulla, kutein useimmat Hüttigin muutkin laitenimet. Sulkimessa on ajat 1/25-1/100 ja iirishimmennin, objektiivissa on† liikutusmahdollisuudet.
Toska
Edellisiä parempi 9x12 levyille tai 8x10 cm pakkafilmeille tehty kamera, palkeen kaksinkertainen ulosveto mahdollistaa lähikuvauksen, tarkennus hammastangolla, objektiivin liikutusmahdollisuus.
Ideal-sarja
Alumiinirunkoisia kameroita 6x9, 9x12 ja 13x18 cm:n levyille ja pakkafilmeille. Yksi malli on tehty erityisesti vaakakuvien ottoon. 1909 Anton Podworsky Oy:n luettelo esittelee 14 mallia, kalleimmissa Goerz Dagor tai Dogmar-objektiivi. Nyblinin hinnasto 1908 antaa hinnat 42 erilaiselle 9x12 laitteelle mutta 13x18 koon laitteita on vain kuusi erilaista. Ideal-sarjan valmistus jatkui ensin ICAn tuotantona ja sitten myös Zeiss Ikon -tehtaan jatkamana. Ideal-sarja on erittäin laaja ja sen pitkä valmistusaika tekee kameroiden tarkan esittelemisen mahdottomaksi. Kameroita myytiin monina kymmeninä suljin/objektiiviyhdistelminä ja ne muuttuivat vuosien mittaan. Kameroissa on useimmiten mainittu valmistajan nimi tai ainakin niissä on Hüttigin tähtikuvio
Laitteissa on paljon eroja: palkeen vetämä saattaa olla yksin- tai kaksinkertainen, objektiivit vaihtelevat halvasta Hüttig-akromaatista kalliiseen Goerz Dagoriin. Myös sulkimet vaihtelevat yksinkertaisesta silmänräpäys ja M-ajoilla varustetusta kalliisiin sylinterisulkimiin ja joissain malleissa on myös verhosuljin.
Samojen kameroiden valmistus jatkui vielä ICA:n tuotantona.
Triplex
Palkeessa on peräti kolminkertainen aukiveto (40 cm), näin voitiin kuvata myös pitkillä polttoväleillä tai erittäin läheltä. Kamera on 13x18 koolle, objektiivi Extra-Rapid Aplanat tai Goerz Syntor.
Cupido
"Pääasialliset edut ovat seuraavat: että palje avautuu itsestään sekä asettaminen loppumattomiin tapahtuu automaattisesti, avaaminen ja sulkeminen tapahtuvat ainoastaan yhdellä käsittelyllä. Koneiston kaikki osat ovat tehdyt yksinomaan teräksestä." Näin hienoa kameraa tehtiin 9x12 ja 10x15 cm levyille ja pakkafilmeille. Tämäntyyppisiä kameroita tehtiin valmistusvuosien aikana kymmeniä objektiivi/suljinyhdistelmiä ja siksi niistä ei ole tehty tarkkaa luetteloa. Kameroissa ei aina ole edes valmistajan nimeä, ainoastaan sulkimen ja objektiivien tekijät on useimmiten nimetty.
Anton Podworsky Oy:n luettelo N:o 3 vuodelta 1909 ilmoittaa 10 eri version hinnat, mutta silloin kalleimman mallin objektiivina olikin Zeiss Tessar.
Atom
Siteerataan Anton Podworsky Oy:n hinnastoa N:o 3 vuodelta 1909: "Täydellisin pienois- kamera mitä on esiintynyt kaupassa. Jokainen nähdessään sen, ihastuu -ja ostaa. Kooltaan se ei ole suurempi rahakukkaroa eikä ota enempää tilaakaan." Kamera tosiaan on aika pieni, 8x3x7 cm ja se painaa vain 365 g. Sillä kuvataan 4,5x6 cm levyille. Kamera on kokometallinen, sen f:8 Helios-objektiivissa on iirishimmennin ja automaattinen Lloy -suljin. Kamera asettuu avattaessa automaattisesti äärettömään.
Jul, Ingo, Victrix
Erikokoisia levykameroita, eri suljin/objektiiviyhdistelmiä, tarkennus arviolta asteikolta tai tähyslasille.
Sirene, Volta, Trona, Maximar
Sarja 6x9, 9x12 tai 10x15 levykameroita, joissa kameran päällys teko- tai oikeaa nahkaa, rungot puusta tai metallista, objektiivissa liikutukset tai ei, tarkennus arvioimalla tai tähyslasille asteikon mukaan tai kierrenuppia pyörittämällä, palkeessa yksin- tai kaksinkertainen vetämä. Näitä myytiin myös Zeiss Ikon -kameroina, esim. Sirene 105/1 ja 135/1.
Maximar -malleissa palkeen ulosveto on kaksinkertainen.
Ideal, Favorit, Volta, Lola, Teddy, Hekla,
Sarja levykameroita 6,5x9, 9x12, 10x15 ja 13x18 levyille. Voltassa on puinen tai metallinen runko päällystetty teko- tai keinonahalla, palje nahkaa yksin- tai kaksinkertaisella vetämällä, objektiivit vaihtelevat Doppel-Anastigmaateista Tessariin. Favoritin runko on neliömäinen, joten kameraa ei tarvitse kääntää, ainoastaan takalautaa pysty- tai vaakakuvien ottoa varten. Favoritissa on myös objektiivin liikutusmahdollisuus ja myös sen alalautaa voi kallistaa.
Lloyd, Orix ja Nixe
9x12 levyjen kameroita, palje yksin- tai kaksinkertainen, eri objektiivi- ja suljinyhdistelmiä.
Triplex ja Toska
10x15 tai 13x18 levyille tehty, kolminkertaisella palkeenvedolla varustettu kamera, objektiiveja Rapid -Aplanat, Goerz Syntor tai Dagor, suljin automaatti tai Compound.
Universal Juvel
Neliömäinen kamera, jossa takalauta kääntyy irrottamatta pysty- ja vaakakuvia varten, kolminkertainen palkeen vetämä, takalaudan ja objektiivitason liikutukset mikrometriruuveilla. Hieno kamera 9x12 tai 13x18 levyille.
Derby
Derby-nimellä myytiin erikokoisia levykameroita. 6x9 ja 9x12 cm levyille.
6x9 levykamera maksoi vuonna 1931 115 euroa ja 9x12 169 euroa.
Venus
Venuksessa levy oli vaaka-asennossa, eli se soveltui hyvin esimerkiksi ryhmäkuvien ja maisemien kuvaamiseen. Maahantuojan hinnasto 1931 antaa viiden mallin hinnan. Venus oli jonkin aikaa Sakari Pälsin suosikkikamera, jota hän artikkeleissaan kehui. Malli I 6,3 Anastigmaatti-objektiivilla maksoi 215 euroa.
Mikrobie
Mikrobie on yksi Ihagee -tehtaan laajasta valikoimasta. Kuvakoko oli 6x4,5 cm, ja kameroita toimitettiin useina objektiivi/suljinyhdistelminä.
Halvin malli maksoi 1931 154 euroa ja kallein 307 euroa.
Ama, Victor
Paljekamera 9x12 tai 10x15 levyille ja pakkafilmille. Objektiivilaudassa "liikutukset kaikille puolille", etäisyydensäätö asteikolla tai tähyslasille. Valmistusvuosien aikana tämäntyyppisiä kameroita tuotettiin monina suljin/objektiiviyhdistelminä, palkeen vetämä ja maalaukset vaihtelivat.
Esimerkkinä halvin Ama maksoi vuonna 1927 125 euroa ja kallein Victor 265 euroa.
Patent-Duplex
Kaksinkertaisella aukivedolla ja hammastankotarkennuksella varustettu kamerasarja. Kuvakoot 6,5x9, 9x12 ja 10x15 ja 13x18 cm. SVO:n hinnasto 1927 esittelee yhteensä 25 erilaista kameraa.
Halvin maksoi 193 euroa ja kallein 673 euroa.
Kaksisulkija-Duplex
Kahdella sulkimella varustettu kamerasarja, kuvakoot 6,5x9 ja 9x12 cm. Kaksinkertainen ulosveto, keskussulkimina Ibsor tai Compur ja Ihageen oma verhosuljin. Hieno ja aikanaan kallis kamerasarja, jota aikanaan valmistettiin monia variaatioita. SVO:n hinnasto 1927 antaa hinnan 14 mallille ja tehtaan oma luettelo 1930/31 47 kpl.
Kallein maksoi Suomessa 726 euroa ja halvinkin 473 euroa.
Recomar
Kodak valmisti Recomar-nimillä laajan sarjan 6,5x9 ja 9x12 cm levykameroita. Kamerat valmistettiin Nagelin tehtaalla Saksassa. Ne olivat metallisia ja kilpailijoihinsa nähden kalliita. Siksi ne ovat jääneet Suomessa harvinaisuuksiksi. Niitä oli myynnissä vielä 1930-luvun lopussa. Kodakin hinnasto 1936 esittelee laitteen näin: "Näistä molemmista malleista löytää alkava harrastelija kaksi kameraa, jotka laadultaan ja aistikkuudeltaan ovat yhtä voittamattomia, kuin mitä ne ovat monipuoliselta käyttökelpoisuudeltaan ja jotka sen takia tuottavat pitkäaikaista tyydytystä omistajalleen. Recomar kameroissa on kaksois-juoksupohja jolloin esilinssien käyttö tekee mahdolliseksi kuvata pitemmälläkin polttovälillä."
Hinnasto antaa hinnan kuudelle 6x9 cm ja kolmelle 9x12 cm kameralle.
Esimerkiksi 6x9 kamera Xenar f:4,5 12 cm maksoi 768 euroa ja 9x12 vastaavalla objektiivilla 952 euroa.
Premoette N:o 1 ja N:o 1 A
Kokoon taittuva pakkafilmikamera, kuvakoot 1 6x9 ja 1A 7x11 cm. Tämä käyttää Kodakin Premo -pakkakasetteja.
Premoette N:o 1 ja 1 A Special
Kuvakoot samat kuin edellisissä, mutta paremmat sulkimet ja objektiivit.
Teddy
Sarja kokoon taittuvia levykameroita, kamerassa itsessään ei lue kameran mallinimeä, vaan tyyppinumero. Sulkimessa lukee useimmiten Delta, siksi näistä käytetään keräilykirjoissa Delta-nimeä. Teddy-kameroita valmistettiin monia eri kokoja ja versioita 1900–1909.
Patent-Etui
"Kooltaan ehkä pienin kamera mitä kaupoissa löytyy. Muistuttaa kokoonpantuna sikarikoteloa, soveltuumainiosti housun takataskuun. Hienoa rakennetta. Kaksoisulosveto." Vaikka SVO:n hinnasto esittelee kameran näin, oli sen kuvakoko 6x9 cm, eikä se siis ollut tavallista kilpailijaansa paljon pienempi.
Kamera maksoi halvimmalla objektiivilla 400 euroa.
Linhof-Nikolaus Karpf KG-Präzisions-Kamera-Werke on Linhof tehtaan oikea nimi. Tilasäästön vuoksi käytän kaikissa yhteyksissä Linhof-tehdas-nimeä. Tehdas erikoistui ammattikameroiden valmistukseen. Ennen toista maailmansotaa se valmisti kokoon taittuvia metallisia kameroita, joita Suomeen on tuotu vain muutama kappale. Sen sijaan toisen maailmansodan jälkeisiä malleja, erityisesti kokoja 9x12 ja 6x9, liikkuu runsaasti. Niistä isomman koon kamerat ovat useimmiten hyvin runsaasti käytetyn näköisiä. 6x9 koon kamerat ovat jääneet siistimmiksi. Linhofin kameroista löytyy internetistä yllättävän vähän kuvamateriaalia, laitteita käytetään edelleen kuvaamiseen. Keräilijöille ne eivät päädy eivätkä kaikki kerääjät ole näistä kookkaista kameroista kiinnostuneitakaan.
Linhof Super Technika 9x12
Tehdas alkoi valmistaa mittaetsimellä varustettuja suuren koon kameroita 1946. Ensimmäisissä oli sen ajan peltikasettiperä, vuodesta 1952 alkaen käytettiin 1951 esiteltyä yleiskasettia, muovista valmistettua. Suomeen hankittiin eniten kokoa 9x12, vaikka Super-Technikoita tehtiin myös 13x18 kokoa. Eri mallit ovat ulkoisesti erittäin samannäköisiä, mutta yritän tässä antaa eri malleille yksityiskohtia tunnistusta varten. Linhof-esittely Suomen Valokuvaajassa 6/57 s. 24–26.
Technika maksoi 1954 Ap-Lantharilla 3258 euroa.
Linhof Super -Technika III
Kameraa tehtiin viittä eri versiota. Kaksi ensimmäistä käyttää vanhoja peltikasetteja, seuraavat muovisia. Vuoteen 1968 saakka tehdas toimitti vaihtoperiä uuden kasetin käyttämiseksi. Siksi mallia III, tyyppi 1 ja 2 saattaa olla liikkeellä myös yleisperällä. Kaikissa III:ssa takalaudan vapautusnupit ovat lieriöitä ja objektiivilaudan lukitus tapahtuu ylimpään liukuun tehtyihin loviin. Vapautusnuppi on edestä katsoen objektiivin oikealla puolella ja sitä pitää painaa koko siirron ajan. Etulaudan kääntö tapahtuu alareunassa olevalla saranalla, jolloin tarkennus on tehtävä uudelleen, koska optinen akseli siirtyy. Objektiivilaudan nosto on myös alareunassa ja harmittavan usein se jää tukikaaren taakse. Näihin kameroihin toimitettiin etäisyysmittaria varten mittaveitset, joiden kantaosa on tasainen.
Kameraa tarkastettaessa pitää katsoa, että mittaveitsen yläpinnalla oleva valmistusnumero on sama kuin objektiivin ja sen alapuolella, kantaosassa, oleva valmistusnumero on sama kuin kameran varustekengässä oleva. Ellei näin ole, mittaetsin ei välttämättä pidä paikkaansa. Tarkistus kannattaa, koska ajan kuluessa moni objektiivi on vaihtanut omistajaa ja kameraa. Osiin mittaveitsiä on jälkikäteen tehty uusintahiontoja, jolloin se saattaa toimia aivan hyvin. Tämä perussääntö pitää paikkansa koko Linhof-kamerasarjan suhteen. Tätä kameraa tehtiin myös hienona burgundinpunaisena Luxus-versiona.
Super Technika IV
Parannettu objektiivitaso, objektiivilauta, lukitusmenetelmä, objektiivitason kallistus, takalaudan lukitus ja -vapautus, nupit ovat kartioita, kaiken kaikkiaan koko kamera on kätevämpi käyttää.
Super Technika V
Uusittiin nostomekanismi. Sitä nostetaan erikoisella, käännettävällä veivillä. Näin saatiin tukikaaren tiellä olo poistettua. Tämän sarjan mittaveitset ovat periaatteessa vaihdettavissa toiseen kameraan, mutta kokemuksesta varoitan: tarkista ensin tähyslasilta!
Master Technika
Master Technika esiteltiin vuonna 1972,†Technika V:tä tehtiin vielä 1976 saakka. Uudessa mallissa oli kaikkia säätöjä suurennettu, yläkanteen tehty saranallinen lovi, jotta laajakulmia voidaan nostaa. Nämä ovat aina mustalla nahalla päällystettyjä.
Linhof Super Technika 6x9
Kaunis ja kätevä rullafilmikamera, syntyaikanaan tätä käytettiin paljon myös laakafilmillä kuvaamiseen.
Maksoi 1954 Apo-Lantharilla 2270 euroa.
Linhof Technika 70
Uusi malli Technika 6x9 kamerasta. Uutuuksina kameran päälle asennettu etäisyysmittari, jossa helokehät kolmelle objektiiville ja valotusmittari, jonka osoittimet näkyvät myös etsimessä. Myös etulaudan siirtomahdollisuuksia on lisätty ja siirtonuppeja parannettu.
Suomen Valokuvaajassa 4/57 s. 6 esittelevät Fred Runeberg ja Esko Silvanto kameraansa mainoksessa.
Rietschel-tehdas valmisti suuren valikoiman malleja, joita kuitenkin valmistettiin varsin pieniä määriä. Tehtaan tuotteet yleistyvät vasta Agfan ostettua sen, jolloin kokoon taittuvia levykameroita myytiin Standard- ja Isolar-nimillä, samoilla kuin rullafilmikameroitakin. Kuvan kameraan saattoi vaihtaa objektiivin ja objektiivipidintä pystyy nostamaan ja laskemaan.
Rietschel-levykamera
Maailman vanhin kameratehdas Voigtländer valmisti myös suuren valikoiman levykameroita. Malliniminä olivat esimerkiksi Avus, Bergheil ja Vag. Tehtaan tuotteita pidettiin muita korkealaatuisempina, erityisesti Bergheili-mallistoa. Kuvakokoja oli 6,5x9, 9x12 ja 10x15.
Avus
Avuksen runko on aidolla nahalla päällystettyä metallia. Samoin palje on nahkainen. Palkeen vetämä on kaksinkertainen, mikä tarkoittaa sitä, että tällaisella kameralla saattoi ottaa lähikuvia, 1:1 saakka.
Avus maksoi vuonna 1929 kuvan varustuksin, f:4,5 Skopar-objektiivilla ja Compur-sulkimella 310 euroa.
Kamera ei maksanut paljon ja siksi niitä näkee edelleen runsaasti.
Bergheil 4,5x6, 6,5x9, 9x12 ja 10x15
Bergheil oli Voigtländerin kokoon taittuvien levykameroiden huippumalli, jossa objektiivilaudan siirrot, muut säätimet ja palkeen pituus (varustettu patentoidulla kannattimella) olivat paremmin tehtyjä kuin tehtaan muissa malleissa. Bergheileissa on tarkennusnuppi laudan molemmilla puolilla, vesivaa´at nostoa ja tarkennusta varten. Kameran kehittyessä niihin tehtiin bajonettijärjestelmä objektiivien vaihtoa varten ja siirrettiin vesivaakojen paikkoja etulaudan säätönuppien päihin.
Lisäobjektiiveiksi saattoi vaihtaa 20, 25,5, 29 tai 32 cm Tele- ja Dynar-objektiivit, perusobjektiivin polttovälistä riippuen. Kameroita sai erivärisillä nahoilla päällystettyinä, mustana, vihreänä tai ruskeana. Bergheil oli hieno luksuskamera ja on hyvin säilyneenä erittäin kaunis keräilyesine. Niillä voi tietysti vielä kuvatakin, tarvitsee vain hankkia sopivia levykasetteja ja ladata laakafilmejä kasetteihin ja lähteä maisemia kuvaamaan.
9x12 Bergheil maksoi 1929 f:4,5 Heliarilla 572 euroa.
Vag 6x9 ja 9x12
Voigtländerin Vag-sarjassa on monia malleja, kuvakokoina 6x9 ja 9x12 cm. Kameraa valmistettiin 1920-luvulta toisen maailmansodan alkuun saakka.
Vuonna 1929 halvin Vag maksoi 168 euroa.
Welta Kamerawerke -tehtaan oikea nimi oli Waurich & Weber. Tehdas valmisti erityyppisiä, lähinnä halvemman ja keskihintaluokan kameroita näppäily- ja harrastajakäyttöön. Nämä kamerat on esitelty SVO:n hinnastossa 1926, mutta muita Weltan tuotteita on nimettöminä myyty erittäin paljon ja myös muiden tehtaiden, joiden alihankkijana Welta toimi, nimillä varustettuina. Weltan tuotteista ei internetistä tahdo löytyä tietoa, kerääjät eivät ole massatuotteita valmistaneen yrityksen laitteista kiinnostuneita.
Welta Watson
Levy- ja pakkafilmi 6,5x9, 9x12 ja 10x15 kokojen kamera. Kaksinkertainen ulosveto ja tarkennus hammastangolla, Watson-tyyppejä liikkuu paljon nimeämättöminä eri objektiiveilla varustettuina levykameroina.
SVO:n hinnasto 1927 antaa hinnan 19 kameramallille. Esimerkiksi halpa kameraversio maksoi 490 euroa.
Welta Watson
Welta-Dubla
Kahdella sulkimella varustettu 9x12 tai 10x15 cm levykamera. Keinonahalla päällystetty puurunko, kolminkertainen ulosveto mahdollistaa lähikuvauksen. Objektiivilaudan siirrot nupeilla, tukeva U:n muotoinen pidin.
Welta-Rak
Levyille ja pakkafilmille6,5x9 ja 9x12, valovoimaisella 4,5 halvahkolla Pololyt Laack -objektiivilla varustettu kamera, jossa tarkennushammastanko ja objektiivin siirrot, mutta ei kaksinkertaista ulosvetoa. Myös tätä tyyppiä liikkuu nimeämättömänä eri objektiiveilla varustettuna.
Kamera maksoi 1927 190 euroa.
Paul Zeh -tehtaan tuotteet ovat myös yleisiä Suomessa. Levykamerat on yleensä nimetty Zecaksi ja tehtaan tuotteet on helppo tunnistaa sisäpuolella olevasta Paul Zeh -kyltistä. Mitään mallityyppimerkintöjä ei sen sijaan ole. Suomen hinnastoissa malliniminä on Zeca-Sport, -Radial, -Dupplo ja -Luxus. Myös Malli 300 ja Malli 7 esiintyvät hinnastoissa.
Zeca-Sport
Kuvan kaltainen kamera maksoi vuonna 1929 135 euroa. Siinä oli nahkainen palje, mutta runko päällystetty keinonahalla. Sport oli ainakin Suomen hinnastoissa halvin malli, sen kanssa esim. toimitettiin vain kaksi levykasettia, kun muiden Zecojen mukana toimitettiin kolme. Kuvassa näkyy kameran vieressä pakkafilmikasetti. Sellaista pystyi käyttämään useimmissa levykameroissa. Pakkafilmikasetissa oli kymmenen filmiliuskaa, joiden paikkaa pystyi vaihtamaan. Kun filmi oli valotettu, vedettiin kasetin päädystä näkyvästä paperiliuskasta. Paperi siirsi valotetun filmin kasetin pohjalle ja uusi valottamaton filmi ja paperiliuska tulivat esille. Filmin siirron saattoi tehdä kasetti kamerassa tai irrallaan peittämällä kasetin aukko suojalevyllä. Pakkafilmikasetti kymmenine filmeineen oli paljon kevyempi kuljettaa kuin vastaava määrä peltisissä kaseteissa olevia lasilevyjä. Kuvan kameran sisäpuolella näkyy oikeassa sisäseinässä osa kyltistä.
Zeca 9x12
Zeiss Ikon -levykamerat
Zeiss Ikon -tehtaan perustajatehtailta jäi suuri valikoima kokoon taittuvia levykameroita. Malliniminä, joka lukee kameran kantokahvassa, olivat esimerkiksi Suevia, Sirene, Volta, Maximar, Trona, Ideal, Favorit, Universal-Juvel, Orix, Toska. Tässä tyypillinen 6x9 levyille kuvannut laite.
Kuvan kaltainen, Tessarilla ja Compurilla varustettu malli maksoi esimerkiksi Ideal -nimisenä vuonna 1929 490 euroa.
Zeiss Ikon
Suevia
"Halpa, vasta-alkajille sopiva kamera, nahkapalje ja peilietsijä, koko 6,5x9." Solion luettelo 1927 esittelee kolme mallia. Keräilyluettelot kertovat tämän olevan harvinainen, ehkä näitä ei viety kovin runsaasti USA:han, jossa luettelot kootaan.
Sirene
Sarja halpoja levykameroita, kuvakoot 6x9 ja 9x12, objektiivi Novar, suljin X.
Volta
ICA:n valmistamia Volta -kameroiden myyntiä jatkettiin Zeiss Ikon -tunnuksin ja tyyppinumeroin.
Maximar
ICA:n Maximar -sarjan laitteiden myyntiä jatkettiin Zeiss Ikon -merkkisinä. Solion luettelo 1927 esittelee neljä kameraa 6x9 ja 9x12 kokoja.
Ideal
ICA:n Ideal-sarja jatkuu, Ideal on ammattimaisempi kamera, siinä voi säätää vetopohjan asentoa ja objektiivin liikutukset ovat mikrometriruuveilla liikutettavia. Kokoja edelleen ICA:n peruja kolme: 6x9, 9x12 ja 10x15.
Dupplo 10x15
Levy- ja pakkafilmikamera, jossa kaksoisanastigmaatti Eurynar 4,5/16,5 cm. Compur -suljin ja kehys- ja peilietsijä. Tämä hinta on Foto 4/38:n mukaan alennettu. Nähtävästi näinä vuosina alkaa rullafilmikone tulla niin hallitsevaksi, että levykamerat piti myydä pois alennetulla hinnalla.
Vitrix
Pieni, vain 4,5x6 cm levyjä käyttävä kamera.
Trona
Trona -merkki on myös ICA:n peruja ja sitä tehtiin myös 6x9 ja 9x12 kokoja.
