Syksy on perinteisesti vilkasta muuttoaikaa: Helsinkiin asettuu elo- ja syyskuussa tuplasti enemmän uusia kaupunkilaisia kuin muina kuukausina. Iso osa syysmuuttajista on opiskelijoita, joista vain harvaa odottaa vanhempien sijoitusyksiö kantakaupungissa tai muu valmis asuntoratkaisu.
Syksyllä 1946 sanomalehti Uusi Suomi oli lähettänyt kuvaajan Helsingin Leppäsuonkadulle, jossa rakennettiin arkkitehti Pauli Salomaan Helsingin yliopiston ylioppilaskunnalle suunnittelemaa opiskelija-asuntola Domus Academicaa. Domman ensimmäinen rakennus nousi harjakorkeuteensa syyskuussa. Opiskelijoiden käyttöön tarkoitettu asuntola tuli tarpeeseen, sillä kaupungin kodit pursuilivat sodan jälkeen väkeä. Osa opiskelijoista joutui tyytymään pommisuojamajoitukseen tai armeijalta vapautuneeseen parakkikylään.
Ensimmäiset asukkaat muuttavat Domus Academicalle 1.9.1947. Digitoitu alkuperäisestä negatiivista. Uuden Suomen kokoelma, Suomen valokuvataiteen museo (nykyisin Journalistisen kuva-arkiston kokoelmissa).
Syyskuussa 1947 kuvaaja vieraili jälleen Leppäsuonkadulla - tällä kertaa ikuistamassa Domus Academican ensimmäisten asukkaiden kotiutumista. Työmies-tupakan pakkauslaatikosta perheensä omaisuutta purkava opiskelijaisä ja noin 200 muuta onnekasta olivat saaneet asunnon Dommalta. Opiskelijaäiti suuria ikäluokkia edustavine vauvoineen on istunut myöhemmin design-klassikon asemaan nousseeseen Domus-tuoliin.
Opiskelua Domus Academican eteläpohjalaisten kerroksessa 2.12.1953. Digitoitu alkuperäisestä negatiivista. Uuden Suomen kokoelma, Suomen valokuvataiteen museo (nykyisin Journalistisen kuva-arkiston kokoelmissa).
Kravatti kaulassa ja hiukset ojennuksessa kuvaan opiskelemaan asettunut nuorukainen mallintaa Ilmari Tapiovaaran Domukselle suunnittelemien kalusteiden käyttöä ehkä totutummin kuin muuttotohinan keskellä lepäävät äiti ja lapsi. Keravan Puuteollisuus Oy:n toteuttamat lukutuolit ja -pöydät, sängyt ja kaapistot olivat erittäin monikäyttöisiä ja valmistettavissa sarjatuotantona kohtuullisin kustannuksin. Ergonomisesti muotoiltua lukutuolia käytettiin yleistuolina kaikissa Domuksen tiloissa, sängyt muuttuivat päiväsaikaan sohviksi ja arkistokaapin vetotasosta saattoi loihtia vaikka tarjottimen. Ei ihme, että Tapiovaaran opiskelijoille suunnittelemat kalusteet levisivät laajempaan käyttöön: pöytä soveltui esimerkiksi toimistojen konekirjoituspöydäksi ja tuolista tuli suosittu koulujen ja yleisötilojen kaluste. Molempia valmistettiin paljon myös vientiin, sillä ne voidaan koota paikalla, mikä helpotti kuljetusta.
Domus Academican porraskäytävä 2.12.1953. Digitoitu alkuperäisestä negatiivista. Uuden Suomen kokoelma, Suomen valokuvataiteen museo (nykyisin Journalistisen kuva-arkiston kokoelmissa).
Vuonna 1953 kuvan nuoren naisen laskeutuessa Domuksen portaita asuntolarakennuksia oli Leppäsuonkadulla jo kolme kappaletta ja niihin oli majoittunut yhteensä 700 opiskelijaa. Vaikka miehet ja naiset asuivat eri kerroksissa, mahdollisuuksia erilaisiin kohtaamisiin oli lukuisia. Kuinkakohan moni domuslainen keräsi muutaman vuoden asumisen jälkeen tavaransa yhteen ja muutti opiskelevien avioparien käyttöön tarkoitettuihin kerroksiin?
Maria Virtanen, tutkija, 2012
Lähteet:
Kolbe, Laura: Sivistyneistön rooli. Helsingin yliopiston ylioppilaskunta 1944–1959. Otava 1993.
Peltonen, Jarno: Ilmari Tapiovaara. Sisustusarkkitehti. Taideteollisuusmuseo 1984.
