Naamion takaa

Vaikka kuvassa nähdään vain yksi henkilö, ovat muut juhlijat esillä jälkinä sotkeutuneella puistotiellä. Juhlinta puistossa on alkanut jo varhain ja kuvaaja onnistunut ikuistamaan hetken valoisan aikaan.

Kuvassa ollaan Esplanadin puistossa, keskellä Helsingin vappuhulinaa 1980-luvun alussa. Valokuvaaja Merja Salolla oli ja on edelleenkin silloin tällöin tapana liikkua kameroineen kaupungilla vappuna. Hänelle kyseessä on suomalaisittain harvinainen karnevaali: ihmiset lähtevät sankoin joukoin ulos, liikkeelle kaduille ja toreille, ja pukeutuvat sekä naamioituvat osana hauskanpitoa. "Naamioissa on jotain kiehtovaa: minkä roolin tai hahmon henkilö haluaa ottaa, mitä haluaa hetken esittää? Kiinnostavaa on naamion ja muun olemuksen ristiriita, jota henkilö ei ehkä itse tajua - se näkyy vasta kuvassa."

Taiteilija kertoo huomanneensa oikeastaan vasta jälkeenpäin kehojen ja naamioitujen kasvojen välillä usein toistuvan voimakkaan ikäristiriidan.  "Kuvatessa sitä vain helposti reagoi toistuvasti johonkin asiaan ja ottaa kuvan, sen kummemmin analysoimatta." 1980-luvun alussa Salo kuvasi samaan teemaan kuvan, joka esitti E.T. -naamariin pukeutunutta lasta. Kuva kuuluu Musta Kasvisto -kokonaisuuteen. Myös tuossa kuvassa oli selkeä ristiriita kehon ja kasvojen välillä. Taiteilija on kuvannut myös muita teoksia liittyen samaan teemaan, mutta ei ole koskaan koonnut niistä omaa sarjaa. "Ehkä kuva vihjaa jotain myös siitä, miten yritys pitää hauskaa voikin osoittautua epätoivoiseksi. Henkilö vappunaamarissaan on kuvassa yksin, roskien keskellä, eikä iloa näy oikein missään."

Reetta Haarajoki

Lähde: Valokuvaaja Merja Salon haastattelu toukokuussa 2010.