Museon suosittu Kuka kuvasi? – suomalaiset valokuvaajat 1842–1950 -verkkopalvelu on helppokäyttöinen hakukone, josta kävijä löytää käden käänteessä keskeiset tiedot etsimästään valokuvaajasta. Sitä voi pitää huipentumana, joka nivoo yhteen vuosikymmenten aikana tehdyn tietojen keruutyön.
Verkkopalvelu kuitenkin käsittää vain osan museon koko valokuvaajakannasta, jota kartutetaan jatkuvasti myös 1950-luvun jälkeen uransa aloittaneiden kuvaajien osalta. Verkkoon on koottu noin 3000 henkilön tiedot, mutta tätä kirjoitettaessa vuonna 2015 museon tietokannassa on pitkälle yli 11 000 valokuvaajaa ja valokuvausalan ammattilaista.
Yksi Suomen valokuvataiteen museon tehtävistä on valokuvaajarekisterin ylläpito. Sitä hyödynnetään esimerkiksi tekijänoikeuskysymyksiä selvitettäessä, mutta se on myös alan historiallinen kartoituksen näkökulmasta sangen tärkeä. Tietokannan pohjana ovat ennen muuta entisen Helsingin kaupunginkirjaston johtajan Sven Hirnin 1970-luvulla julkaisemat valokuvaushistorialliset tutkimukset. Hirn laati Suomen valokuvataiteen museon säätiön tuella julkaisut "Kameran edestä ja takaa. Valokuvaus ja valokuvaajat Suomessa 1839–1870" ja "Ateljeesta luontoon. Valokuvaus ja valokuvaajat Suomessa 1871–1900" käyden läpi kyseisten vuosien sanomalehdistöä, alkuperäislähteitä ja valokuvia.
Myös museo itse piti valokuvaajatietojen systemaattista keräämistä ja tallentamista tärkeänä vastuualueenaan jo alusta alkaen. Ruotsalaisesta arkistomaailmasta lainattiin nimi Fototeekki, johon kirjallinen aineisto sekä valokuvat arkistoitiin kuvaajittain.
1990-luvun alussa, tietotekniikan hivuttautuessa museomaailmaan, kypsyi ajatus digitaalisen kuvaajakannan tuottamisesta. Tietokantaa valmisteltiin työryhmässä, johon kuului jäseniä museon lisäksi mm. Museovirastosta ja VB-valokuvakeskuksesta. Museo päätyi kuitenkin tietokannan sijaan toimittamaan painetun matrikkelin "Suomen valokuvaajat 1842–1920", joka julkaistiin 1996. Matrikkeli pohjautuu Hirnin teoksiin, mutta sitä varten tehtiin myös lisää tutkimusta. Hankkeen yhteydessä esimerkiksi kartoitettiin Museoviraston vuonna 1971 tekemä kysely valokuvasta ja valokuvaamisesta. Valokuvataiteen museo lähetti lisäksi museoille ja kuva-arkistoille kuvaajakyselyn. Jo tällöin oli kuitenkin selvää, että tämäntyyppinen materiaali toimii ainoastaan helposti muokattavassa muodossa, sillä lisätietoja saadaan selville jatkuvasti.
Kun museolla otettiin käyttöön atk-pohjainen tietokantaohjelmisto 1990-luvun puolivälissä, myös kuvaajatiedot siirrettiin sinne. Tässä yhteydessä käytiin läpi SVL:n ynnä muiden valokuvaajien järjestöjen jäsenkortistot. 2000-luvun kuvaajakantaan liittyvistä erillishankkeista mainittakoon Valokuvan muisti -kysely, joka suunnattiin museoille, valokuvajärjestöille, tieteellisille seuroille ja arkistoille. Lisäksi Annastiina Henttinen on kartoittanut tutkimuksissaan karjalaisia, ennen sotia toimineita valokuvaajia ja kuvaamoita.
Valokuviin merkitty kuvaajan tai kuvaamon nimi on usein apuna kuvan historian selvittämisessä. Daniel Nyblinillä oli Helsingissä omaa nimeään kantava kuvaamo, johon maantieteen opiskelija I.K. Inha asteli kuvattavaksi 8.3.1887.
Vuosituhannen vaihteen jälkeen internetin mahdollisuudet olivat viimeistään kaikkien nähtävillä, ja valokuvaaja-aiheisen verkkopalvelun suunnitteluun ryhdyttiin innolla. Museo julkaisikin verkkosivuillaan hakemiston suomalaisista valokuvaajista, joka pohjautui edellä mainittuun matrikkeliin. Pian hakemisto haluttiin päivittää sekä käyttäjälle että sen parissa työskentelevälle helppokäyttöisemmäksi, viihdyttävämmäksikin. Uuteen verkkopalveluun tarkistettiin tietoja, lisättiin ennen 1950-lukua aloittaneet kuvaajat, ja luotiin mahdollisuus välittömälle palautteelle. Kuka kuvasi? -palvelu avattiin alkuvuodesta 2012.
Leena Sipponen, amanuenssi, 2015
Hae tietoa ennen 1950-lukua uransa aloittaneista Suomessa toimineista ammattikuvaajista, keskeisistä valokuvauksen harrastajista ja kuvaamoista.
