Miten herkkä valo! Miten hienovaraiset värit! Mikä maaginen tunnelma – ja miten noin kauan sitten otetut valokuvat voivat olla värillisiä?
Näitä kuvia ei ole väritetty, vaikka sekin oli suosittua valokuvan alkuaikoina. Värien hillityn hohteen saa aikaan ranskalaisten Lumièren veljesten kehittämä varhainen autochrome-värimenetelmä, jossa kuvat saavat värinsä pienistä väripisteistä koostuvan rasterin avulla. Kuvat ovat eräänlaisia diapositiiveja, joita katseltiin valoa vasten tai projektorilla. Suomeen menetelmä saapui Daniel Nyblinin valokuvausliikkeen kautta. Aktiiviset harrastajakuvaajat Nikolai Leibowitsch ja Walter Jakobsson sekä lehtikuvaaja Harald Rosenberg tarttuivat ensimmäisinä uusiin lasilevyihin. Wladimir Schohinista tuli kuitenkin innokkain ja tunnetuin autochrome-kuvaaja.
Wladimir Schohin: Asetelma ikkunalaudalla, 1907. Suomen valokuvataiteen museo / AFK:n kokoelma. Digitoitu kopiodiasta tehdystä värinkääntövedoksesta.
Wladimir Schohin oli innokas harrastajakuvaaja ja ruotsinkielisen valokuvausyhdistyksen, Amatörfotografklubbenin (AFK) jäsen. Hän tavoitteli kuvissaan harmonista kauneutta esimerkiksi käyttämällä vedostuksessa tuolloin suosiossa olleita jalopainomenetelmiä. Hänen vedoksensa saivat ihailua ja arvostusta myös muilta valokuvan harrastajilta, ja hänen teoksiaan palkittiin valokuvakilpailuissa ja näyttelyissä. Värikuvauksen mahdollisuus sai hänet innostumaan, ja kuvissa näkyykin taitava värien sommittelu ja väreistä nauttiminen. Schohinilla oli varaa hankkia hintavia autochrome-levyjä, sillä hän oli menestyvä kauppias. Kuvissa esiintyy usein puoliso Nadezhda Schohin, joka oli myös harrastajavalokuvaaja ja AFK:n jäsen. Hänen tuotannostaan ei valitettavasti ole nykyisin tietoa.
Wladimir Schohin: Nadezhda Schohin pöydän ääressä, 1907. Suomen valokuvataiteen museo / AFK:n kokoelma. Digitoitu kopiodiasta tehdystä värinkääntövedoksesta.
Kaikki kokoelmiemme avaimet eivät ole museon ikiomia. Poikkeustapauksia ovat deponoinnit eli talletukset. Tällaiseen järjestelyyn ryhdytään nykyisin hyvin harvoin. Schohinin värilliset mestariteokset sisältyvät museolle deponoituun kokoelmaan, jonka omistaja on yllä mainittu Amatörfotografklubben. AFK:n tapauksessa deponointiin päädyttiin vuonna 1985, jotta kansallisesti ja valokuvahistoriallisesti arvokas kokoelma saisi asianmukaiset säilytysolosuhteet, joita yhdistyksellä ei ollut mahdollisuutta niille järjestää. AFK:lle on kuitenkin samalla ollut tärkeää, että kuvien omistusoikeus säilyy yhdistyksellä. Museo hoitaa deponoidun kokoelman kuvia kuin omiaan ja voi (niiden kunnosta riippuen) käyttää aineistoa näyttelyissä ja kokoelmien esittelyn yhteydessä, mutta muihin käyttöihin AFK:lta on kysyttävä erikseen lupa.
AFK perustettiin Helsingissä vuonna 1889, ja sen kokoelmaan on karttunut kunnianhimoisten ja kokeilunhaluisten harrastajakuvaajien tuotantoa eri tyylien ja tekniikkojen aikakausilta. Kokoelmaan kuuluu harvinaisten autochrome-levyjen lisäksi tuhansia negatiiveja ja vedoksia sekä paperiarkistoaineistoa. Osan kuvista AFK on saanut jäseniltään lahjoituksina, mutta Schohinin 106 väripositiivia yhdistys osti kuvaajan perikunnalta tämän kuoleman jälkeen vuonna 1934.
Sofia Lahti, kokoelma-amanuenssi, 2015
