Rolleiflex on yksi käsitteeksi kohonneista kameramerkeistä, monille todella hyvän kameran synonyymi. Sillä kuvasi myös amerikkalainen Vivian Maier, joka osti ensimmäisen oman Rolleiflexinsä vuonna 1952. Kyseessä oli kallis ja laadukas investointi, nykyrahassa yli tuhat euroa.
Valokuvaaja Tuovi Nousiainen kuvausvalmiudessa Rolleiflexinsä kanssa, n. 1930-luku. Suomen valokuvataiteen museo. D2001:9/2/1
Suomessakin se on ollut luottoväline sotakuvaajille, lehtikuvaajille, valokuvataiteilijoille ja omistautuneille valokuvauksen harrastajille. Ylpeys ja kiintymys juuri tähän kameraan näkyy kuvissa, joissa kuvaajat poseeraavat Rolleiflexinsä kanssa.
Valokuvaajan ura asetelmana: kamerat, valokuvausoppaat ja palkinnot. Aarne Pietinen, 1944. Suomen valokuvataiteen museo. D1988:44/335
Perinteinen Rolleiflex on kaksisilmäinen peiliheijastuskamera. Edessä olevista silmistä eli objektiiveista alempaa käytetään kuvaamiseen, ylempää tähtäämiseen.
Valokuvaaja Joseph Hart Rolleiflexin ja salamavalon kera, n. 1940-luku. Suomen valokuvataiteen museo. D1973:4/569
Peiliheijastusmekanismi tuo kuvattavan näkymän kameran yläosassa olevaan kuiluetsimeen, jolloin kuvaaja ei pitele kameraa kasvojensa edessä vaan rinnan tai vyötärön korkeudella ja tähystelee alaspäin. Joskus kuiluetsinkameralla otetun kuvan tunnistaakin hieman matalammasta kuvakulmasta. Kuiluetsin voi mahdollistaa vaivihkaisen kuvaamisen, mutta toisaalta myös paremman kontaktin kuvattavien kanssa, kun kuvaajan kasvot eivät ole piilossa kameran takana. Suomalaisista valokuvataiteilijoista kaksisilmäisen nimeen ovat vannoneet esimerkiksi mustavalkoisen henkilökuvan mestarit Ismo Hölttö ja Nelli Palomäki.
Eino Mäkisen Matkailuliitolle kuvaamat kansatieteelliset valokuvat on mahdollisesti kuvattu Rolleiflexillä. Eino Mäkinen: Salmi, Miinala, mummo juottaa lasta lautaselta, n. 1930-luku. Suomen valokuvataiteen museo. D1976:6/10773
Klassisessa Rolleiflexissä käytettävän rullafilmin negatiivikoko on 6x6 cm. Neliömäinen kuva on siis sommittelun lähtökohta, mutta vedoksen voi toki pimiössä rajata muuhun muotoon.
Valokuvataiteilija Eino Mäkisen Rolleiflex. Kuva: Virve Laustela, Suomen valokuvataiteen museo. D1986:84
Sama negatiivikoko oli yleisesti käytössä myös edullisemmissa näppäilykameroissa. Neliönmuotoiset, suoraan negatiivista tehdyt pinnakkaisvedokset ovatkin tuttu näky 1940–50-lukujen kotialbumeissa. Neliöformaatti on sittemmin jatkanut voittokulkuaan osana esimerkiksi Polaroidin ja Instagramin estetiikkaa. Oman puhelimeni ruudulla Instagram-kuvan vakiokoko on tarkalleen sama, 6x6 senttiä.
Sofia Lahti, kokoelma-amanuenssi, tammikuu 2020
PS. Rolleiflex on esineenä edelleen ”ikoninen” – senkin voi todeta Instagramissa, kun näkee Rolleiflexin mukaan nimettyjen käyttäjätilien ja hashtagien määrän. Myös kuvauskohteena ja omakuvien komistuksena se näyttää olevan vähintään yhtä suosittu kuin 50 vuotta sitten. Nyt se on jo antiikkiakin.
PPS. Helge Heinosen Rollei-hymy oli myös iloinen Ilford-ilme, kuten mainoksesta opimme:
Lehtileike, n. 1958, lehti tuntematon. Suomen valokuvataiteen museon arkisto.
