Taas nuorukaisella oli ilkikurinen ilme naamallaan ja kätensäkin taisi äsken tapailla jotain takin alla. Olisiko ottanut kuvan? Oli tämäkin, kun ei enää koskaan voinut tietää, millä hetkellä kuvaan päätyi. Vaikka liikuttavan innoissaanhan nuorukainen jaksoi laitteestaan olla.
Hattupäinen nainen ei Godbyn kylässä Ahvenanmaalla heinäkuun alussa 1890 välttämättä tiennyt tulleensa ikuistetuksi pyöreään kuvaan. Ehkä hän kuitenkin arvasi asian, varsinkin jos hän kuului samaan seurueeseen 18-vuotiaan Nils Wasastjernan kanssa. Helsinkiläinen nuori aristokraatti vietti kesää Ahvenanmaalla eikä unohtanut valokuvausharrastustaan. Lisäjännitystä puuhaan toi varsin tuore keksintö, ns. salapoliisikamera tai napinläpikamera.
Stirnin salapoliisikamera N:o 1, 1886. Suomen valokuvataiteen museo. Kuva: Virve Laustela.
Nils Wasastjernan (1872–1951) tiedetään omistaneen yllä olevan kaltaisen, Stirn-merkkisen salapoliisikameran. Kameran oli keksinyt Robert D. Gray, mutta nimensä kameralle antoi C. P. Stirn, joka osti oikeudet valmistaa sitä. Ensimmäiset kamerat tehtiin New Yorkissa 1886. Euroopassa samoja kameroita valmisti C. P. Stirnin veli Rudolf, joka asui Berliinissä.
Litteän, pyöreän salapoliisikameran saattoi ripustaa kaulaan ja kätkeä takin sisään, taskuun tai vaikka liivin alle. Kapea, suppilomainen linssi työnnettiin esille napinreiästä – tästä nimitys näpinläpikamera – ja kamera laukaistiin alaosan nyöristä vetämällä. Nils Wasastjernan omistamassa Stirn-kamerassa käytettiin halkaisijaltaan 14 senttimetrin pyöreitä lasinegatiiveja, joille kullekin saattoi ottaa kuusi pyöreää kuvaa. Keskellä kameraa oli valitsin, jolla siirryttiin uuteen, valotettavaan kohtaan negatiivissa. Kamerasta valmistettiin myös suurempaa versiota, jossa käytettiin halkaisijaltaan 17 senttimetrin negatiiveja, joille valotettiin neljä kuvaa.
Nils Wasastjernan 1.7.1890 Stirnin salapoliisikamerassaan käyttämä negatiivi (positiiviksi käännettynä). Suomen valokuvataiteen museo.
Heinäkuun ensimmäisenä 1890 Nils Wasastjerna salakuvasi Ahvenanmaalla paitsi hattupäisen rouvan myös viisi muuta kohdetta. Wasastjernan seurueen reitti johti kuvista ja hänen pyöreään negatiiviin tekemistään merkinnöistä päätellen Godbyn kylästä läheiselle Finströmin kirkolle.
Nils Wasastjerna käytti 1890-luvulla salapoliisikameraansa paljon myös kaupunkilaiselämän dokumentointiin Helsingissä. Pyöreisiin kuviin tallentui mm. Esplanadilla flaneeraavaa herrasväkeä. Vedoksina näitä kuvia on Svenska Litteratursällskapet i Finlandin kokoelmissa. Wasastjernan Helsinki-kuvien negatiiveja taas säilytetään Helsingin kaupunginmuseossa, jonka johtajana hän toimi yli kaksi vuosikymmentä Ahvenanmaalla vietetyn kesän jälkeen.
Maria Virtanen, amanuenssi, 2013
Lähteet ja lisätietoa:
Pehkonen, Marja: Nils Wasastjerna – kaupunkiaan dokumentoiva museonjohtaja. Narinkka 1992, s. 104–119.
