Keittiössä tarjoiluastiat kimmeltävät uutuuttaan ja meitä tervehtivät henkilökunnan hymyilevät kasvot. Vaalea virtaviivainen rakennus huokuu voimaa ja sen pylväiden halkomilla käytävillä puhaltavat uudet tuulet. Kattoterassilla nautitaan raikkaista virvokkeista ja jokimaisemasta. Tuolla minäkin olisin halunnut vierailla ja virkistyä!
Kuvissa ollaan 1930-luvun Rovaniemellä ja luomassa tarmolla uutta Suomi-kuvaa. Kuvat henkivät uuden viehätyksestä ja innostuneisuudesta. Hotelli Pohjanhovi muodostui heti avauduttuaan vuonna 1936 yhdeksi Lapin ja Rovaniemen matkailun vertauskuvaksi. Arkkitehtien Märta ja Pauli Blomstedtin suunnittelema Pohjanhovi edusti 1930-luvun uusimpia tyylivirtauksia. Pohjois-Euroopan suurimman hotellin tunnuksia olivat suuret lasiseinät, kattoa kannattavat pilarit ja avotakat. Ulkomaiset arkkitehdit ylistivät hotellin muotoja sankarifunkikseksi. Hotellia kehuttiin myös ravintola- ja hotellitekniikan huipuksi. Harvinaista hotelissa oli erityisesti täysin sähköistetty keittiö. Ajan vaatimusten mukaan hotellissa oli I luokan ravintola ja kansanravintola.
Heinrich Iffland: Hotelli Pohjanhovi, 1936–1937. Hopeagelatiinivedos. Suomen matkailuliiton kokoelma / Suomen valokuvataiteen museo.
Juuri tämänkaltaiset paikat olivat omiaan välittämään Suomesta kuvaa itsenäisenä kulttuurivaltiona, joka oli mukana muun maailman kehityksessä. Matkailukuvastolla olikin merkittävä rooli nuoren maan tunnetuksi tekemisessä ja Suomi-kuvan kirkastamisessa. Tunnetut valokuvaajat lähtivät 1930-luvulla suunnitelmallisesti tarkoin valittuihin kohteisiin kuvaaman matkailu-Suomea. Vuosikymmenen aikana kuvat Suomen tunnetuimmista matkailukohteista levisivät kiitettävästi myös ulkomaalaisten lehtien välityksellä.
Heinrich Iffland: Hotelli Pohjanhovi, 1936–1937. Hopeagelatiinivedos. Suomen matkailuliiton kokoelma / Suomen valokuvataiteen museo
Suomen Matkailuliiton kokoelmassa olevat kuvat hotelli Pohjanhovista ovat Heinrich Ifflandin kuvaamia. Heinrich Iffland (1897–1944) oli merkittävämpiä valokuvaajia 1920–1930-luvun Suomessa. Pohjanhovin kuvastossa on tyypillisiä arkkitehtuurikuvia, joissa rakennuksen uljaat muodot ovat pääosassa. Valokuva kykeni hyvin tuomaan esille funktionalismin ihanteet. Kiinnostavan Pohjanhovi kuvastosta tekevät kuitenkin kuvien ihmiset ja kuvien välittämä ajankuva. Iffland on onnistunut taltiomaan kuviin hotellin maagisen tunnelman.
Suomen Matkailuliiton valokuva-arkisto oli hyvin laaja. Suomen valokuvataiteen museon Suomen Matkailuliiton kokoelmassa on arvioitu olevan 17 000 vedosta ja negatiivia. Matkailuliiton kokoelman aineistoa on myös Museoviraston kuva-arkistossa ja Luston (Suomen metsämuseon) kuva-arkistossa sekä pienempiä osia Suomen Rakennustaiteen museon ja Designmuseon kokoelmissa.
Suomen Matkailuliitto perustettiin Suomen Matkailuyhdistys nimisenä vuonna 1887. Yhdistyksen avulla järjestäytynyt matkailutoiminta pääsi Suomessa käyntiin. Perustamisen taustalla vaikutti voimakkaasti halu oppia tuntemaan kotimaata ja vahvistaa suomalaista identiteettiä. Kotimaanmatkailulle annettiin isänmaallinen kasvatustehtävätehtävä. Matkailun avulla haluttiin myös kirkastaa Suomi-kuvaa ulospäin.
Heinrich Iffland: Hotelli Pohjanhovi, 1936–1937. Hopeagelatiinivedos. Suomen matkailuliiton kokoelma / Suomen valokuvataiteen museo
Suomessa vallitsi matkailun edistymisen kausi 1920-luvulta talvisotaan asti. Hotelli Pohjanhovi oli osa tätä kehitystä. Alkuperäisen hotelli Pohjanhovin rakennuksen historia jäi kuitenkin lyhyeksi, koska Rovaniemen hävityksen aikaan lokakuussa 1944 Pohjanhovi tuhoutui pahasti. Hotellirakennuksesta säilyi ainoastaan ensimmäisen kerroksen siipirakennus ja sen maanalainen kellari. Arkkitehti Aulis E. Hämäläisen suunnittelema uusi Pohjanhovi avattiin vuonna 1947. Hotelli Pohjanhovi on edelleen toiminnassa.
Heinrich Iffland oli saksalaissyntyinen valokuvaaja, joka työskenteli Helsingissä valokuvaajana vuonna 1922–1939. Hän opiskeli valokuvausta Münchenissä 1920–1922. Hän osti vuonna 1930 maineikkaan Atelier Apollon ja teki henkilö-, teollisuus- ja arkkitehtuurikuvausta. Iffland lähti Suomesta vuonna 1939 ja kuoli 1944 Königsbergin pommituksessa. Hän kuului modernia valokuvakäsitystä suosineeseen ABISS-ryhmään ja osallistui Kameraseuran toimintaan.
Tiina Rauhala, amanuenssi
Lähteet ja lisätietoa:
Hirn Sven & Markkanen Erkki, 1987. Tuhansien järvien maa. Suomen matkailun historia. Matkailun edistämiskeskus / Suomen Matkailuliitto. Helsinki.
Lähteenkorva Pekka & Pekkarinen, Jussi, 2004. Ikuisen poudan maa. Virallinen Suomi-kuva 1918–1945. Werner Söderström Osakeyhtiö. Helsinki
Landström, Rita. Legendaarinen hotelli Pohjanhovi. http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=5&ag=32&t=151&a=2663
