Jouko Leskelä on suomalaisen katu- ja tilannekuvauksen uranuurtaja. Street photography eli suomalaisittain katukuvaus tarkoittaa Leskelälle vapaata näppäilyä ja valppaana oloa kadulla.
Leskelän tavoitteena on ottaa kuvia, joissa samanpariset tai eripariset henkilöt tai rakennetun ympäristön yksityiskohdat toisintuvat tai rinnastuvat keskenään. Hän ei järjestä kuvaustilanteita tai pyydä ketään tekemään jotakin tapahtumaa tai liikettä uudestaan kuvausta varten.
Kuvanottohetkellä Jouko Leskelä oli alle kolmekymppinen valokuvauksen opiskelija Taideteollisessa korkeakoulussa ja töissä kesällä Uusi Suomi -lehdessä kuvaajana. Vuonna 2009 julkaistussa Tilannekuvauksen oppaassa Leskelä on muistellut kuvaustilannetta: "Kolme naista astuu tasatahtia kolmeen eri suuntaan. Perinteisen filmin suuri ilo on, että kaikkein sykähdyttävimmät tilannekuvat huomaa vasta kehityksen jälkeen. Tanssillinen tuokio, vain yksi ruutu - niin lyhyt ajan viipale, ettei se ehdi jäädä kuvaksi ajatuksiin, vaan löytyy yllätyksenä filmiltä. Kuvasinko minä tuon?"
Espan kuvaa ottaessaan Leskelä on itse kävellyt samaan suuntaan keskimmäisen naisen kanssa ja liikkeen aiheuttama epäterävyys näkyy kuvan keskellä. Kuvan pehmeys on osa tanssillisuuden vaikutelmaa. Jouko Leskelä oli nähnyt koreografi, tanssija Mats Ekin esityksiä ja toivoi Helsingin kaduilla näkevänsä jotain vastaavaa. Laukaisun ajoitus onnistui ja Espan kuuma kesäpäivä ja naiset Marimekon ja Vuokon vaaleissa puuvillavaatteissaan tanssivat kadun koreografiaa.
Erja Salo, museolehtori
Lähde: Tilannekuvauksen opas: Amatööristä akrobaatiksi / Jouko Leskelä, WSOYpro / Docendo-tuotteet, 2009.
